Ministeriön muistio: Tuomioistuinten väki turvallisuussyyniin tuomareista siivoojiin

Laajimmillaan selvitys koskisi tuhansia ihmisiä.

Kaikille tuomioistuimissa työskenteleville saatetaan jatkossa tehdä henkilöturvallisuusselvitys. Laajimmillaan asia koskisi tuomioistuinten koko henkilöstöä sekä oikeustaloissa työskenteleviä ulkopuolisia.

Oikeusministeriön mukaan tuomioistuinten olisi syytä hakeutua suojelupoliisin (supo) turvallisuusselvitysmenettelyyn. Ministeriö on tehnyt asiasta arviomuistion, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.

Muistion mukaan suurimmalle osalle riittäisi suppea turvallisuusselvitys, jonka tekee paikallispoliisi tai supo.

Osalle henkilöstöä tehtäisiin kuitenkin kattavampi selvitys, joka voi olla perusmuotoinen tai laaja. Laaja selvitys tehtäisiin ainakin niille Helsingin käräjäoikeuden tuomareille, jotka tulevaisuudessa käsittelevät uuden tiedustelulain mukaisia tiedustelulupa-asioita.

Perusmuotoisen ja laajan turvallisuusselvityksen tekee supo. Puolustusvoimiin liittyvät selvitykset tekee pääesikunta.

Pelkästään suppean selvityksen tekeminen tuomioistuinten yli 3 100 työntekijälle maksaisi yli 170 000 euroa. Luvussa eivät ole mukana oikeustaloissa työskentelevät muut työntekijät, kuten siivoojat ja vartijat.

Supo: kriteerit täyttyvät

Suojelupoliisi on ollut oikeusministeriöön yhteydessä asiaan liittyen. Supon mielestä edellytykset selvitysten tekemiseen täyttyvät kaikissa tuomioistuimissa.

Supo on myös arvioinut, että syyttäjistä olisi tarpeen tehdä perusmuotoinen selvitys.

Oikeushallinto siirtyy tietoturva-asetuksen mukaiseen asiakirjojen suojausluokitukseen vuoteen 2022 mennessä. Osa tuomioistuimista on jo nyt teettänyt turvallisuusselvityksiä.

Nykyisen lain mukaan turvallisuusselvitys tehdään vain niille virastoille, jotka ovat hakeutuneet selvitysmenettelyyn. Lisäksi selvityksen kohteen on annettava kirjallinen suostumus selvityksen tekemiseen.

Hallitusneuvos Anne Hallavainio oikeusministeriöstä korostaa, että ministeriö on tehnyt asiasta vasta muistion virkamiestyönä. Hän huomauttaa, että tuomioistuimia koskevista asioista säädetään lähtökohtaisesti lailla.

– Lausuntopyynnön kautta haemme laajempaa näkemystä, onko asiassa lainvalmistelun tarpeita.

Hallavainio ei ota kantaa siihen, voidaanko tulevassa laissa turvallisuusselvitykset säätää kaikkia tuomioistuimia velvoittaviksi.

"Asia vielä auki"

Helsingin käräjäoikeuden laamannin Tuomas Nurmen mukaan lausunto ministeriöön on parhaillaan käräjäoikeudessa valmisteilla. Sen vuoksi Nurmi ei ota kantaa turvallisuusselvitysten tarpeellisuuteen.

Helsingin käräjäoikeuden henkilökunnasta ei selvityksiä ole toistaiseksi tehty.

Nurmi ei ota myöskään kommentoi mahdollisia tiedustelulupa-asioita.

– Asia on tällä hetkellä vielä täysin auki. Mutta jos meille tällainen tehtävä (lupa-asioiden käsittely) annetaan, toki sen hoidamme.

Nurmen mukaan tehtävään erikoistuisi tietty ryhmä tuomareita.

Oikeusministeriössä suppea turvallisuusselvitys tehdään kaikista virkamiehistä ja perusmuotoinen muun muassa ministeriön ylimmästä virkamiesjohdosta. Myös ministerin sihteeri ja hänen sijaisensa kuuluvat perusmuotoisen selvityksen piiriin.

Neljä suojaustasoa

Turvallisuusselvitysten tekeminen perustuu pitkälti asiakirjojen suojausluokitukseen.

Korkeimmalla suojaustasolla 1 ovat asiakirjat, joiden sisältämän salaisen tiedon paljastaminen voi aiheuttaa "erityisen suurta vahinkoa". Suojaustason 2 asiakirjan salaisen tiedon paljastaminen voi aiheuttaa "merkittävää vahinkoa" ja suojaustason 3 "vahinkoa". Suojaustason 4 asiakirjan paljastaminen voi aiheuttaa "haittaa" yleiselle tai yksityiselle edulle.

Suppea turvallisuusselvitys voidaan laatia henkilöistä, joilla on oikeus käsitellä suojaustason 3 ja 4 asiakirjoja. Selvitys tehdään esimerkiksi henkilöstä, joka työtehtävissään pääsee turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan, käsittelee ydin- tai räjähdysaineita tai siirtää merkittäviä omaisuuseriä.

Perusmuotoinen selvitys voidaan tehdä henkilöistä, jotka käsittelevät suojaustason 2 ja 3 asiakirjoja.

Perusmuotoisessa selvityksessä käytettäviä rekistereitä ovat muun muassa poliisiasiain tietojärjestelmä, rikosrekisteri, liiketoimintakieltorekisteri, rajavartiolaitoksen ja tullin tietojärjestelmät, viisumirekisteri, tietyt pääesikunnan rekisterit, keskusrikospoliisin epäiltyjen rekisteri, sekä suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä.

Laajan turvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat henkilöt, jotka käsittelevät suojaustason 1 ja 2 asiakirjoja. Laajassa selvityksessä käytetään edellisten lisäksi tietoja henkilön elinkeinotoiminnasta, varallisuudesta, veloista sekä muista taloudellisista sidonnaisuuksista.

Laajan henkilöturvallisuusselvityksen osana voidaan myös tehdä perusmuotoinen selvitys kohteen läheisistä heidän suostumuksellaan. Siinä voidaan myös selvittää henkilön ulkomaansidonnaisuudet.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .