Ministeriön ylijohtaja tiukkana: "Sairaalayhtiöt voivat olla laittomia"

Sairaanhoitopiirien suunnitelmat perustaa yhteisiä osakeyhtiöitä tai osuuskuntia johtamassa siihen, että "häntä heiluttaa koiraa".

Oulussa ja Tampereella suunnitellut sairaanhoitopiirien yhteistyöhankkeet ovat sote-uudistuksen tavoitteiden ja mahdollisesti myös nykylainsäädännön vastaisia, sanoo ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sairaaloiden yhtiöittämiset tai liittämiset osuuskuntaan saattavat Varhilan mukaan rikkoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiota, mikä on sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Hänen mukaansa malleissa on vaarana, että ”häntä heiluttaa koiraa”.

– Keskeinen kysymys on se, miten maakunta järjestäjänä pystyy ohjaamaan palvelutuotantoa uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Osakeyhtiön hallituksen jäsenet ajattelevat aina ensisijaisesti yhtiön etua.

Varhila sanoo, että vahva sairaalayhtiö voi syödä resursseja perusterveydenhuollolta ja sosiaalihuollolta maakunnissa.

Kaikkia tehtäviä ei voida siirtää

Ristiriita nykylainsäädännön kanssa syntyy Varhilan mukaan siitä, että kaikkia sairaanhoitopiirien tehtäviä ei voida perustuslain mukaan siirtää yhtiöille tai osuuskunnille.

– Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri huolehtii kehitysvammahuollosta, jossa käytetään merkittävää julkista valtaa. Integraatio rikkoutuu väistämättä, kun osa päätöksenteosta on jätettävä yhtiön ulkopuolelle.

Varhilan mukaan valtiovallan tavoitteena ei ole pysäyttää Pirkanmaan ja Pohjois-Suomen hankkeita vaan huolehtia siitä, että ne etenevät lakien ja sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

– Hankkeet voidaan saada nykylainsäädännön mukaisiksi vain purkamalla niistä pois kaikki, mikä vaatii julkisen vallan käyttöä.

Muualla ei yhtä radikaaleja linjoja

Muissa sairaanhoitopiireissä ei ole lähdetty yhtä radikaaleille linjoille. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan KYSin erityisvastuualue kartoitti yhtiöittämisen mahdollisuuksia esiselvityksessä noin vuosi sitten.

– Johtopäätös oli, että panostamme toiminnalliseen kehittämiseen, koska kaikki sairaalatoiminnot eivät sovi yksityisoikeudelliseen toimintaan, kertoo Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen.

KYS-ervan alueella painiskellaan samojen ongelmien kanssa kuin muuallakin. Alueen pienin, Itä-Savon sairaanhoitopiiri hakee omia ratkaisujaan. Se on solminut aiesopimuksen tekonivelsairaala Coxan kanssa tekonivelleikkausten aloittamiseksi Savonlinnassa.

– Kuntayhtymät ovat itsenäisiä toimijoita, joten KYSillä ei ole tällaisissa tapauksissa määräysvaltaa, Miettunen toteaa.

Yhtiöittäminen johtaa osaoptimointiin

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tasapainoili aikoinaan kahden erva-alueen välillä kunnes päätyi KYS-ervaan. Johtaja Juha Kinnunen sanoo, ettei Pirkanmaa ole kosiskellut Keski-Suomea sairaalayhtiöönsä.

– Olemme kuitenkin hereillä siitä, mitä naapureissa tapahtuu. Yhtiöittäminen lisää varmasti maan sisäistä kilpailua potilaista ja henkilökunnasta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) teetti pari vuotta sitten sairaaloidensa yhtiöittämisestä selvityksen, jonka pohjalta HUS antoi lausuntonsa Pirkanmaan hankkeesta. Johtopäätös oli yhtiöittämiselle kielteinen.

HUSin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen sanoo, että yhtiöittämiset johtavat osaoptimointiin, mikä ei palvele kokonaisuutta. Lehtosen mukaan pienempien sairaanhoitopiirien perustelut yhteistyön tiivistämiselle ovat sinänsä ymmärrettäviä.

– Niissä ongelmat ovat toisenlaisia. Meillä on tupa täynnä, mutta Pirkanmaa haluaa lisää potilaita ja Oulussa on vaikeuksia pitää lääkäreitä. Yhtiöittämiset vievät kuitenkin kehitystä väärään suuntaan.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen ei halunnut kommentoida aihetta lainkan. Alue kuuluu Helsingin yliopistosairaalan Hyks-ervaan.

Tarkoituksena lisätä tehokkuutta

Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit ja mahdollisesti myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat siirtämässä toimintaansa yhteiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan.

Mukana on yhdeksän sairaalaa. Yhteistyö koskisi niissä tehtäviä hoitoja, leikkauksia ja muita palveluja. Sairaaloissa on yhteensä 13 700 työntekijää.

Tarkoituksena on lisätä kustannustehokkuutta ja alueen sairaaloiden kilpailukykyä. Valinnanvapauslaki on ajanut sairaanhoitopiirit kilpailemaan keskenään potilaista.

Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sh-piirit päättävät yhteistyön etenemisestä joulukuussa, Etelä-Pohjanmaa ensi keväänä.

Viiden piirin osuuskunta

Viisi Pohjois-Suomen sairaanhoitopiiriä suunnittelee osuuskuntaa Oulun yliopistollisen sairaalan ympärille.

Osuuskunnan lääkärit muodostaisivat osaajapankin ja työskentelisivät paitsi omassa sairaalassaan myös muissa osuuskunnan alaisissa yhtiöissä.

Taustalla on erikoissairaanhoidon työnjakoa ja tehtävien keskittämistä koskeva asetus, joka asettaa tiukat vuosittaiset minimivaatimukset leikkausten määrille. Osassa sh-piirejä vähimmäismäärät eivät täyty.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .