Ministeri Saarikko: Henkilökunnan influenssarokotuspykälä uusiksi

Tartuntatautilain yhtä pykälää aiotaan muuttaa, jotta sitä ei käytettäisi irtisanomisen perusteena.

Terveydenhuoltohenkilökunnan rokottamiseen velvoittavaa tartuntatautilain pykälää aiotaan muuttaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo, että lain yhtä lakipykälää muutetaan influenssarokotusten osalta niin, ettei pykälää voida käyttää irtisanomisen perusteena.

– Olemme muuttamassa jo tänä syksynä sitä pykälää niin, että kenellekään ei jää epäselväksi, että rokotuksesta kieltäytyminen ei ole peruste irtisanoa työntekijää, Saarikko sanoo Uutissuomalaiselle.

Saarikko osallistui lauantaina Jyväskylässä pidetyille keskustan politiikka- ja toimintapäiville.

Uusi tartuntatautilaki astui voimaan 1.3.2017. Laki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ottamaan tuhkarokko-, hinkuyskä ja vesirokkorokotteen sekä kausi-influenssarokotteen, jos työntekijä työskentelee riskiryhmien parissa tai läheisyydessä. Rokotusmääräykset astuivat voimaan tämän vuoden maaliskuussa.

Saarikko kertoo, että ministeriöön on tullut tulvimalla kritiikkiä ja huolta hoitohenkilöstön rokotuspakosta.

– Tietoomme on tullut ristiriitatilanteita työyhteisöissä. Laki ymmärrettiin joillakin työnantajatahoilla jopa luvaksi irtisanoa, jos työntekijä kieltäytyy rokotteesta.

Saarikko toivoo, että tieto lakimuutoksesta vähentää ristiriitoja työpaikalla ja nostaa esimerkiksi influenssarokotuksen suosiota.

– Nyt hoitohenkilöstö koki, että rokotteesta tuli ase työnantajalle, kun ministeriö tarkoitti sen potilaiden ja työyhteisön turvaksi, hän harmittelee.

Saarikon tiedossa ei kuitenkaan ole, onko joku todella irtisanottu rokottamattomuuden takia.

Määräaikaisuudet katki

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavolan tiedossa on useita tapauksia, joissa rokottamattomuus on johtanut ainakin siihen, että hoitajan määräaikaista työsopimusta ei ole jatkettu.

– Meillä määräaikaiset työsuhteet ovat erittäin yleisiä, Paavola painottaa.

Paraikaa liitossa on meneillään myös yhden mahdollisen irtisanomisen selvittely.

Paavola pitää erittäin tervetulleena lain muuttamista. Hänen mielestään hoitohenkilöstön rokottamisessa pitää käyttää maalaisjärkeä eikä pakkoa.

 Esimerkiksi monen vanhuksen luona vierailee hänen mukaansa paljon muitakin ihmisiä kuin hoitajia, eikä heitä ole välttämättä rokotettu.

– Kategorinen rokotepakko hoitohenkilökunnalle ei tällöin ole järkevä. Sen sijaan esimerkiksi syöpä- tai elinsiirtopotilaan kanssa tilanne on aivan eri, Paavola huomauttaa.

Paavola huomauttaa, että hoitohenkilöstö ei ole rokotevastaista, vaan päinvastoin ymmärtää itsekin rokottamisen tärkeyden.

Parempi rokote tänä vuonna

Nyt suunniteltu lakimuutos koskee tartuntatautilain 48 pykälää, jossa henkilöstön rokotevaatimus on. Saarikko ei osaa kuitenkaan sanoa vielä tarkalleen ottaen, minkälainen muutos pykälään tulee, ja mitä tapahtuu niille riskiryhmien kanssa työskenteleville, jotka eivät halua edelleenkään ottaa esimerkiksi influenssarokotetta.

– Virkamiehet eivät ole vielä halunneet muotoilla pykälää tarkasti, Saarikko sanoo.

Pykälämuotoilussa on hänen mukaansa tarkoitus tehdä yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä infektiolääkäreiden kanssa.

Aiottu lakimuutos koskee Saarikon mukaan kuitenkin todennäköisesti ensisijaisesti influenssarokotetta, sen sijaan muiden rokotusten osalta tekstiä tuskin on tarvetta muuttaa.

Hän myös kertoo, että ensi talveksi tulossa on viimevuotista paremmin peittävä rokote.

– Tunnistan, että kausi-influenssarokotteen vastustuksen taustalla on epäluottamusta, joka johtuu viime vuoden rokotteesta. Taustalla vaikuttaa myös Pandemrix-rokotteen todetut haittavaikutukset, Saarikko myöntää.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .