Ministeri Vehviläinen väläyttää: Voisiko Ysitie olla yhdistämässä Suomea Aasiaan?

Ysitie on asvalttia ja rautatietä. Sillä on ollut puolestapuhuja jo vuosikymmenen.

Ysitie on Suomen tärkein poikittaisväylä, painottaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.).

Keski-Suomessa on toivottu parannuksia Jämsän ja Jyväskylän välille. Vehviläisen mukaan tietä on kehitettävä kokonaisuutena.

– Jokainen yhteysväli, myös Jämsä–Jyväskylä, on tärkeä. Varsinaiset päätökset tieasioissa ovat seuraavan hallituksen asia. Lähtökohtaisesti suhtaudun myönteisesti kaikkiin Ysitien kehittämishankkeisiin, Vehviläinen kommentoi Keskisuomalaiselle.

– Keski-Suomi on merkittävä osa Ysitien kokonaisuutta. Se on keskellä ja Nelostien risteyksessä.

Ministeri puhui keskiviikkona Pro Ysitie -yhdistyksen kymmenvuotisjuhlassa Tampereella. Vehviläisen mukaan Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Niiralaan kulkeva väylä on nähtävä myös laajempana kehityskäytävänä Aasia-yhteyksiä ajatellen.

– Ysitien rinnalla kulkee myös läpi Suomen menevä raideyhteys. Jos ajatellaan tulevaisuutta, tarvitaanko jatkossa tästä Venäjän läpi Kiinaan nykyistä enemmän raideyhteyksiä? Jo nyt Uimaharjun tehtaalta kuljetetaan liukosellua parin viikon välein Kiinaan.

– On nähtävä pitkän juoksun tarpeet, elinkeinoelämän lähivuosien tarpeet ja ihmisten välittömän arkiliikkumisen tarpeet.

Pro Ysitie perustettiin vuonna 2009 ajamaan poikittaisväylän asiaa.

– Ennen Ysitietä valtaväylät olivat etelä-pohjoissuuntaisia. Yhtään poikkiyhteyttä ei ollut nimetty erikseen, yhdistyksen ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginjohtajana työskennellyt Markku Andersson kertoo.

– Lähdimme pohtimaan, että voisiko tien, jonka varrella on isoja, merkittäviä kaupunkeja, saada rakennettua yhteyttä muun muassa elinkeinoelämän, koulutetun työvoiman ja liikenteen näkökulmasta.

 

Anderssonin mukaan keskeistä on edunvalvonta.

– Sellaista investointia ei tule, että koko tie saataisiin kuntoon kerralla. Tämä on kuin viestijuoksua, on rakennettava pala kerrallaan.

Hän toivoisi parannuksia Jämsän ja Jyväskylän välille.

– Se on raskas taival etenkin raskaalle liikenteelle, mutta myös muille. Välillä on paljon kohtia, joiden eteen pitää tehdä töitä edunvalvonnan ja päällepainamisen näkökulmasta.

Andersson toimi Pro Ysitien puheenjohtajana vuoteen 2017.

Yhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelee jämsäläinen Anna-Liisa Juurinen. Hän aloitti tehtävässä viime vuonna.

– Tämä on niin merkittävä väylä, että liikenneturvallisuuteen ja läpäisykykyyn pitää laittaa panoksia. Meidän tehtävämme on nostaa ysitien asemaa ja pitää huolta siitä, että tietä kehitetään ja pidetään kunnossa. Ysitien piiriin kuuluu myös tien rannalla kulkeva raideväylä. Suhtaudumme myönteisesti kaksoisraiteeseen ja pääratahankkeeseen, Juurinen painottaa.

Pro Ysitiessä on jäseniä on kaikista reitin kaupungeista ja kunnista. Keski-Suomesta yhdistyksen hallituksessa istuvat jyväskyläläiset Veli-Jussi Koskinen ja Petri Neittaanmäki sekä laukaalainen Helena Pihlajasaari.

Onko Ysitielle Jämsän ja Jyväskylän toiveissa parannuksia?

– Suunnitelmia on paljon, mutta aina joudumme keskustelemaan mikä pätkä rahoitusta saa. Minä katselen asioita vahvasti keskisuomalaisin silmin. Yritämme keskisuomalaisin voimin pitää maakunnan asiaa esillä, Juurinen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .