Mitä ihmettä? Jyväskylä hankkii Pupuhuhtaan lähes 100 000 eurolla "interaktiivisia leikkivälineitä" – katso kuvat nykyaikaisesta leikkipuistosta

Tämä on aika kuvaavaa.

Odottelemme Pupuhuhdan toimintapuistossa tiistai-iltana tunnin ja keskiviikkona aamupäivällä toisen tunnin, josko paikalle saapuisi lapsiperhe kommentoimaan elokuussa alkavaa leikkipuiston saneerausta.

Ei saavu. Sama alkoholia särpivä teinikaksikko istuu puistossa kummallakin kerralla. He eivät halua osallistua lehtijuttuun.

Tilanne todetaan myös kaupungin vihersuunnitelmassa, jonka mukaan "puisto ei kutsu oleskeluun eikä ajanviettoon nykyasussaan". Puiston ongelmiksi mainitaan pimeys ja turvattomuus.

Tänä syksynä kaiken pitäisi muuttua.

Pupuhuhdan toimintapuisto siirtyy kerralla 2020-luvulle, sillä 200 000 euron arvoisessa remontissa puistoon tuodaan Keski-Suomen ensimmäiset interaktiiviset leikkivälineet: palloseinä Sutu ja musiikkikaari Sona. Suomalaisen Lappsetin hollantilaisen tytäryhtiön Yalpin valmistamia, noin 40 000 euron arvoisia leikkivälineitä pääsee viherrakennuttaja Timo Mattilan mukaan kokeilemaan ensimmäistä kertaa lokakuun lopussa.

Yalp on toimittanut tähän mennessä 736 interaktiivista leikkivälinettä ympäri maailmaa, joista yli 20 Suomeen. Käyttäjäkokemukset ovat Lappsetin kotimaan markkinointipäällikön Eveliina Salmivuoren mukaan positiivisia.

– Lapset ikään ja kokoon katsomatta ovat suorastaan heittäytyneet käyttämään niitä. Tuotteiden analytiikkaa seurataan koko ajan ja olemme mitanneet Suomessa yli kymmenen tunnin käyttövuorokausia, Salmivuori kertoo.

Käyttö ei rajoitu vain lapsiin. Palloseinää käyttävät myös nuoret ja urheilujoukkueet, ja sillä voi harjoitella myös jääkiekolla. Lisäksi samoja laitteita käytetään Helsingissä "ikäihmisten liikuntapaikaksi" suunnitellussa Taavetinpuistossa.

Suuri osa Suomen interaktiivisista leikkivälineistä on toimitettu kaupallisiin sisäleikkipaikkoihin. Jyväskylän kaupungin rakennuttajahortonomi Leena Rapo vakuuttaa, että ne kestävät myös ulkopuistojen kovaa käyttöä, vaihtelevia sääolosuhteita sekä mahdollista ilkivaltaa.

– Halusimme kokeilla jotain uutta, erilaista ja nykyaikaista. Pitkä tuotekehitys on tehnyt laitteiden toiminnasta pomminvarmaa, joten niitä uskaltaa tilata myös julkisiin kohteisiin.

Mutta miksi juuri Pupuhuhtaan? Muissa Suomen kaupungeissa interaktiiviset leikkivälineet on sijoitettu pääasiassa kaupungin "ykköspuistoon": esimerkiksi Pikku Kakkosen puistoon Tampereella.

Yksi perusteista on kaupunginosan monikulttuurisuus. Palloilun, tanssin ja leikin uskotaan Rapon mukaan yhdistävän eri etnisistä taustoista tulevia Pupuhuhdan ja Huhtasuon asukkaita.

– Laitteet ovat mukaansatempaavia, sosiaalistavia ja helppoja käyttää, vaikka lapsilla ei olisi yhteistä kieltä. Tästä on hyviä esimerkkejä Hollannin monikulttuurisuuspuistoista, Rapo kertoo.

Laitteiden hankintahinta on perinteisiä leikkivälineitä korkeampi, mutta niiden uskotaan olevan monikäyttöisyyden ja pitkäikäisyyden ansiosta hintansa arvoisia. Välineisiin on tällä hetkellä vakiona yhdeksän erilaista peliä ja lisää kehitellään koko ajan.

– Laite on kahden vuoden päästä ihan erilainen kuin nyt, Salmivuori sanoo.

Syksyn aikana Jyväskylään tulee myös kolmas interaktiivinen leikkiväline. Oppimista ja liikuntaa yhdistävä Memo sijoitetaan Tammirinteen puistoon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .