Mitä tehdä, kun nenä vuotaa tai kasvot punoittavat teatterissa, kampaajalla tai pukukopissa?

Tuoksuherkkyys vaikuttaa yleistyneen Suomessa, arvioidaan Allergia-, iho- ja astmaliitossa sekä Helsingin allergia- ja astmayhdistyksessä. Taustalla on osittain se, että tietoisuus asiasta on lisääntynyt. Tuoksuherkkyydestä on nykyään enemmän tietoa kuin ennen ja vaiva on enemmän esillä julkisuudessa, joten asiasta uskalletaan puhuakin avoimemmin.

Yleistymistä selittää myös lisääntynyt altistuminen erilaisille kemikaaleille ja tuoksuille. Allergia-, iho- ja astmaliiton vuoden 2016 tutkimuksen perusteella jopa 32 prosenttia suomalaisista kärsii tuoksuherkkyydestä. Otoksessa oli mukana noin 1  300 ihmistä, joista rajattiin astmaa sairastavat pois.

Tuoksuherkkyys tarkoittaa poikkeavaa tapaa reagoida tuoksuihin ja hajuihin. Oireina ovat esimerkiksi pääsärky, huonovointisuus, nuha- ja silmäoireet tai kasvojen punoitus.

–  Useimmiten oireita tulee paikoissa, joissa on paljon tuoksuja: juhlatilaisuuksissa, teatterissa, kampaajalla, pukukopeissa tai julkisissa kulkuvälineissä, sanoo allergia- ja astmaneuvoja Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta.

Farmaseutti Merike Laine Helsingin allergia- ja astmayhdistyksestä kertoo, että tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, voimakas hienhaju tai ilmanraikastimien tuoksu.

Tuoksuherkkyyttä ilmenee kaikissa ikäluokissa, mutta eniten sitä on keski-ikäisillä naisilla ja astmaatikoilla.

–  Astmaatikon keuhkot reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin tavallista herkemmin, minkä takia myös tuoksut aiheuttavat helpommin oireita, Laine toteaa.

Oireita myös tupakansavusta ja painomusteesta

Kaikki tuoksuherkkyydestä kärsivät eivät saa oireita samoista tuoksuista. Vaikka tuoksuherkkyys tyypillisesti yhdistetään hajuvesiin, yhtä lailla oireita voi aiheuttaa esimerkiksi tupakansavu tai painomusteen tuoksu.

Vuorenmaan mukaan osa tuoksuherkistä saa oireita jo hyvin pienestä tuoksuaistimuksesta, kun taas osalle oireet ilmaantuvat vasta voimakkaan altistumisen jälkeen.

–  Tuoksuherkkyyden taustalla olevaa mekanismia ei tunneta. Se kuitenkin tiedetään, että tuoksuherkkyydestä kärsivien hajuaisti ei ole millään tavalla herkempi kuin muilla ihmisillä, Vuorenmaa sanoo.

Allergia-, iho- ja astmaliiton kyselytutkimuksen mukaan useampi kuin joka neljäs tuoksuherkkyydestä kärsivistä kokee, että vaiva heikentää heidän elämänlaatuaan merkittävästi ja rajoittaa sosiaalista elämää sekä työ- että vapaa-ajalla. Osa on joutunut olemaan pois töistä oireilun vuoksi. Lievät oireet sen sijaan harvoin rajoittavat elämää.

Vuorenmaa kertoo liiton pyrkivän lisäämään suomalaisten tietoisuutta asiasta.

–  Sanomamme on, että enemmän ymmärrystä ja vähemmän nipottajaksi leimaamista.

Laine uskoo ymmärryksen puutteen johtuvan siitä, ettei asiaa osata ajatella muiden näkökulmasta: jos ei itse kärsi tuoksuherkkyydestä, voi olla vaikea ymmärtää, kuinka hankalia oireita tuoksut aiheuttavat toisille. Oma nenä myös helposti tottuu omassa käytössä oleviin hajusteisiin, minkä vuoksi tuoksujen voimakkuutta ei enää huomata ja niiden käyttöä saatetaan pikkuhiljaa lisätä.

Apua antihistamiineista ja kortisonisuihkeista

Tuoksuherkkyyteen ei ole olemassa mitään täsmälääkettä. Vaivasta kärsiviä neuvotaankin yleensä vain välttämään oireita aiheuttavia tuoksuja, Vuorenmaa kertoo.

Merike Laineen mukaan pahimpia oireita aiheuttavia paikkoja kannattaa välttää, mutta oman sietokyvyn rajoissa olisi kuitenkin tärkeää liikkua eri paikoissa. Elämänlaatua heikentäväksi vaiva koetaan helposti nimenomaan silloin, kun se rajoittaa liikkumista – etenkin, jos aletaan luopua tärkeistä menoista sen takia.

Laineen mukaan jotkut saavat oireisiin apua esimerkiksi antihistamiineista, kortisonisuihkeista tai päänsärkylääkkeistä.

–  Kannattaa valita omaan käyttöön vain tuoksuttomia tuotteita ja vinkata niistä myös lähipiirille ja työyhteisölle, Laine neuvoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.