Miten kesämökin rakentaja voisi hyvittää luonnolle aiheuttamansa tuhon?

– Työpaja lisäsi motivaatiota ja antoi ideoita luontohyvityksen pohtimiseen. Olemme muuttamassa maalle, ja oman pihapiirin laittaminen on sellainen ajankohtainen asia, missä luontohyvitystä on helppo toteuttaa pienessä mittakaavassa, Pia Poskiparta tuumi.

Hän oli yksi Jyväskylän yliopiston Luontohyvitys-työpajan osallistujista viikonvaihteessa.

Luontohyvitys on Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen käyttämä termi ekologiselle kompensaatiolle. Yksinkertaistettuna kyse on pilaaja korvaa -periaatteesta, jossa esimerkiksi yritys hyvittää luonnolle aiheuttamansa haitan.

Ajatus on, että jos luontoa hävitetään tai heikennetään jossain, sitä suojellaan toisaalla. Hyvitys voi koskea esimerkiksi kaivosyrityksiä tai vaikka moottoritien rakentamista.

Kaivokset, padotut joet tai moottoritiet ovat oma lukunsa, mutta miten yksittäinen kansalainen voi arjessaan noudattaa luontohyvityksen periaatteita?

– Tätä juuri selvitämme nelivuotisessa hankkeessa, jonka toinen vuosi nyt alkoi. Viisi eri puolilla maata pidettävää työpajaa ovat meille tärkeä keino kerätä ihmisten ajatuksia ja ideoita, mutta olemme vasta alkuvaiheessa, projektin johtaja Panu Halme kertoi.

Työpajojen anti analysoidaan. Lisäksi tehdään kyselytutkimusta.

– Tavoitteena on selvittää, kuinka ihmiset ylipäätään suhtautuvat luontohyvityksen periaatteisiin, ovatko he valmiita niitä omassa elämässään noudattamaan, missä ­asioissa ja millä tavalla, Halme sanoi.

Vaikuttaa siltä, että kaikkein arkisimmissa asioissa luontohyvitystä ei pitäisi edellyttää.

– Kaurapuuron voisi syödä hyvittämättä, mutta jos vaikka rakentaa kesämökin, hyvitys voikin jo tulla kyseeseen, Halme kuvailee.

Selvää on joka tapauksessa se, että huoli ympäristön tilasta on lisääntynyt kansalaisten keskuudessa.

 

Suomi ei ole ekologisen kompensaation käytössä mitenkään edelläkävijä. Monissa muissa maissa käytännöt ovat jo paljon pidemmällä.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa joen patoamisen vastineeksi on ennallistettava toinen joki. Pelkkä kalojen istuttaminen ei riitä niin kuin meillä Suomessa on tapana, Halme sanoi.

Halme uskoo, että ekologinen kompensaatio istuu Suomessakin lainsäädäntöön asti.

– On vain oltava tarkkana siitä, että kompensaatiot ovat täysimääräisiä, ettei synny mielikuvaa ”licence to kill” -hengestä, luvasta tuhota vähäistä maksua vastaan, Halme sanoi.

Työpajat järjestää Katoava Luonto – Luontoarvojen hyvitys kansalaistasolla -hanke, jota johtaa Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos ja rahoittaa Koneen Säätiö.

– Haluamme jalkauttaa ­tulevien toimien ja ideoiden suunnittelua kansalaistasolle. Siellä on valtavasti potentiaalia turvata paikallisia elinympäristöjä. Paikallisella toimijuudella on myös entistä merkittävämpi rooli tulevaisuudessa, hankkeen tutkija Anna-Kaisa Tupala Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta sanoi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .