Murhamysteeri: Kuka saattoi surmata hyväntahtoisen viulistikulkurin?

Isän tekemä puukko kulkurin kaulassa hämmensi tutkijoita.

Haapamäen kylä Keuruulla eli 1960-luvun alussa vireää aikaa. Rautatie leimasi vilkkaiden reittien risteysaseman ympäröivän kylän elämää. Kuin asema, kuului katukuvaan myös kansansoittaja Leo Savioja.

Koko pitäjä tunsi hyväntahtoisen ja iloisen kulkurin, joka elätti itsensä kulkurina soittamalla viuluaan kylällä, kahviloissa, kapakoissa ja joskus jopa junassa. Viinaan menevällä Saviojalla oli pieni tila Keuruun Suojärvellä, mutta kirkonkylällä hän kuitenkin aikansa vietti.

”Savileku” soitti viimeiset sävelensä torstaina 9. elokuuta vuonna 1962. Asemamies näki Saviojan vaeltavan viuluineen läpi ratapihan kello 3.30. Seuraava, joka hänet näki, oli ojankaivaja Tauno Lampinen lauantaiaamuna 11. elokuuta. Tuolloin Savioja makasi kuolleena Haapamäen terveystalon viereisessä metsikössä, Keuruulle johtavan maantien varressa.

Saviojan ruumis oli ruhjeilla, kylkiluita oli poikki ja kaulaan oli isketty puukko. Viulu ja muut tavarat olivat hujan hajan ympärillä.

Kummallista oli kuitenkin se, että puukoniskusta ei ollut valunut juurikaan verta. Miten Savioja siis oli kuollut?

Tarjosiko joku ennen kuolemaa?

Löytöpaikalla suoritettiin tutkintaa ja läheisistä puista löytyi hiuksia sekä ruumiin läheltä kivi, joka sopi pään vammojen aiheuttajaksi.

Ruumiille suoritettiin myös normaali avaus. Alkoi näyttää ilmeiseltä, että Savioja oli jo kuollut tai kuolemankielissä puukoniskun tapahtuessa ja se oli tehty vain jonkinlaiseksi hämäykseksi. Poliisi alkoi tutkia oletusta, että Savioja olisi joutunut yliajetuksi ja sen jälkeen viety metsään sekä lavastettu henkirikoksen uhriksi.

Toinen vaihtoehto oli ryyppyporukassa syntynyt riita, joka olisi johtanut veritekoon. Tämän puolesta puhui Saviojan veren alkoholipitoisuus löydettäessä, mikä oli yli 2 promillea. Hän ei ollut kuitenkaan lähipäivinä juopotellut paikallisessa ravintolassa, joten humala johtui pitkästä ryyppyputkesta tai hänen oli pitänyt saada joltakulta viinaa ennen kuolemaansa.

Ratkaisun avaimet taksikuskitarinasta

Poliisi alkoi etsiä rattijuoppoja sekä erityisesti ulkopaikkakuntalaisia, jotka olisivat voineet olla tapahtuma-aikana Haapamäellä. Yöllä lähteneiden junien matkustajia kuultiin, matkaliikkeiden matkustajalistat tutkittiin ja kierrettiin läpi läheiset metsätyömaat tivaten, oliko joku ollut työmaalta pois.

Poliisit kyselivät myös autokorjaamoilta, olisiko korjaukseen tuotu autoa, jossa olisi voinut olla yliajosta syntyneitä vaurioita.

Myös koululaisilta kyseltiin heidän havainnoistaan. Moni koululainen kertoikin vakavana aikuisilta kuulemiaan tarinoita surmametsästä tulleesta tummasta miehestä, salaperäisistä kulkijoista ja korkean virkamiehen pojasta, joka olisi ajanut Saviojan yli, vienyt hänet metsään ja ajanut sen jälkeen autonsa järveen sekä surmannut itsensä.

Ensimmäinen varsinainen löytö oli kuitenkin ilmiantaja, joka kertoi olleensa taksin kyydissä, kun kuljettaja oli ajanut Saviojan päälle. Tarina oli selkeä ja yksityiskohtainen tukien poliisin teoriaa yliajosta ja sen peittelemisestä puukolla. Ratkaisu tuntui hetken olevan jo käsissä.

Uusi avauskaan ei auttanut

Tarina taksin yliajosta osoittautui kuitenkin heti tekaistuksi. Kyseisellä kuljettajalla ei ollut ollut enää aikoihin kuvatunkaltaista autoa, eikä hän ollut koskaan kuljettanut ilmiantajaa. Näin ollen ratkaisu kääntyikin ilmoitukseksi perättömästä ilmiannosta.

Vihjeitä surmaajasta tuntui tulevan nihkeästi. Yksi johtolanka löytyi surmapuukon kahvasta, joka paljastui Saviojan isän tekemäksi. Savioja itse ei usein puukkoa kantanut, joten murhaajan luultiin löytyvän pienestä joukosta, jolla olisi kyseisenlainen puukko.

Puukkokaan ei antanut vastausta tapaukseen ja muutamien kymmenien kuulemisien jälkeen ketään ei edes pidätetty surmasta epäiltynä. Kuulemisia oli vielä vuodelta 1964, jonka jälkeen tutkimukset hiipuivat.

Yllättävä käänne tapaukseen tuli vuonna 2000, kun surmaan liittyen kuultiin erästä miestä Haapamäen lähiseudulta. Kuuleminen liittyi muistikuviin, jotka olisivat voineet tukea erästä poliisin tutkinta-ajatusta siitä, että luvatta otetulla autolla liikkunut ryyppyporukka olisi vahingossa ajanut Saviojan yli.

Tämän uuden avauksenkin jälkeen Savilekun tapaus jää edelleen arvoitukseksi. Kuka halusi surmata harmittoman miehen, jolla ei ollut muuta kuin viulunsa?

Sarjassa käydään läpi Keski-Suomessa tapahtuneita sekä maakuntaan liittyviä selvittämättömiä henkirikoksia. Tiedot perustuvat Keskisuomalaisen ja poliisin arkistoihin, poliisien haastatteluihin sekä aikalaiskuvauksiin tapahtumista. Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisessa 18.7.2006.

Juttusarjan osia julkaistaan Keskisuomalaisen verkkopalvelu KSML.fi:ssä joka sunnuntai.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .