Moni asia jää epäselväksi taloyhtiöiden vuosikokouksissa – asiantuntijat kertovat, kuka on esteellinen tai kannattaako arvonlisäverovelvollisuus

Vaikka taloyhtiöiden vuosikokousten aika alkaa olla ohi menneeltä keväältä, pidetyt kokoukset ovat herättäneet vielä jälkeenpäin kysymyksiä. Askarruttamaan on voinut jäädä esimerkiksi puheenjohtajan toiminta tai erilaiset esteellisyysasiat.

Myös remonteista koituvien kustannusten oikeudenmukainen osoittaminen on yleinen, taloyhtiöitä koskettava asia.

Pohdittavaksi voi tulla myös taloyhtiön ryhtyminen arvonlisäverovelvolliseksi ja se, onko asiasta hyötyä taloyhtiölle.

 

Yhtiökokouksen puheenjohtajan esteellisyys

Taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajan poika valittiin asunto-osakeyhtiömme vuosikokoukseen puheenjohtajaksi. Hän siis oli puheenjohtajana kokouksessa, jossa myös hänen isälleen (joka on hallituksemme puheenjohtaja) annettiin hallituksen kahden muun jäsenen ohella vastuuvapaus vuodelta 2017.

Oliko poika esteellinen puheenjohtajana antamaan isälleen vastuuvapaus asiassa? Tapahtuiko menettelytapavirhe?

Ei ole harvinaista, että esimerkiksi joku tilivelvollisista (hallituksen jäsen) toimii yhtiökokouksen puheenjohtajana.

Mikäli vastuu­vapauden myöntämisestä ei synny keskustelua, eikä tule vastustavia mielipiteitä, voi tilivelvollinen tai joku heidän läheisistään toimia puheenjohtajana. Jos keskustelua syntyy ja sen myötä mahdollinen äänestystilanne, tulee puheenjohtajan jäävätä itsensä vastuuvapauden käsittelyn ajaksi. Valitaan asian käsittelyn ajaksi uusi puheenjohtaja. Menettely­virhettä ei siis kokouksessa tapahtunut, jos kokous yksimieleisesti myönsi vastuuvapauden.

Kristel Pynnönen

Apulaispäälakimies, Kiinteistöliitto

 

Toiminnantarkastajan esteellisyys

Toiminnantarkastajan varalle hallituksen puheenjohtajan vaimo ehdotti miniäänsä eli vuosi­kokouksen puheenjohtajan vaimoa ja hallituksen puheenjohtajan ­miniää. Sain estettyä tämän esittämällä tehtävään itseäni, kun muuta mahdollisuutta ei ollut (muut osallistujat olivat yli 80-vuotiaita), koska mielestäni miniä on esteellinen toimimaan toiminnantarkastajan varahenkilönä. Onko näin?

Toiminnantarkastajana ei voi olla hallituksen jäsenen puoliso, veli, sisar tai tällaiseen henkilöön suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa oleva. Myös näiden henkilöiden puolisoiden ei voida katsoa olevan riippumattomia toiminnantarkastukseen.

Jos edellytykset riippumattomaan toimintaan olennaisilta osin puuttuvat, toiminnantarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä. Sama koskee toiminnantarkastajan sijaista.

Kristel Pynnönen

Apulaispäälakimies, Kiinteistöliitto

 

Kunnossapito­vastuukysymys

Rivitalomme on kaksikerroksinen ja siinä on terassi toisessa kerroksessa, ensimmäisessä kerroksessa on terassin pohja. Tämä terassin pohja on maalista alkanut hilseillä ja olisi uudelleen maa­lauksen tarpeessa. Samoin valaisimet pitäisi vaihtaa.

Käsitykseni mukaan tämä on talo­yhtiön tehtävä. Tätä ­kysyessäni sain vastauksen, että kun kolme osakasta on omilla varoillaan tämän tehnyt, niin se on myös meidän tehtävä.

Nyt on syntynyt kirjava lopputulos, kun yksi osakas on laittanut laudat alapuolen kattoon ja toiset maalanneet.

Ilmeisesti laitojen laittaja ei ole kysynyt lupaa, tosin hän on hallituksen jäsen.

Hän nyt haluaa, että hänelle korvataan kustannukset, jos yh­tiön varoilla toisille tehdään nämä kunnostustoimenpiteet. Mikä on oikea menettely?

Alkuperäisten tai yhtiön myöhemmin asennuttamien terassien kunnossapitovastuu on yhtiöllä.

Jos pihaterassi kuuluu yhtiöjärjestyksen perusteella osakkaan hallintaoikeuden piiriin, vastaa osakas kuitenkin sen pinnan kunnossapidosta. Kunnossapito­vastuu terassista, jonka osakas on muutostyönä asennuttanut, on osakkaalla.

Mikäli pinta, edellisen esitetyn perusteella, kuuluu taloyhtiön vastuulle, ei taloyhtiössä oleva käytäntö mene lain edelle.

Mikäli huoneistossa on tehty työ, jonka taloyhtiö myöhemmin päättää toteuttaa muihin huoneistoihin, ja työtä ei tarvitse tehdä tähän huoneistoon, koska se on jo toteutettu, vähentää huoneistossa aiemmin tehty työ yhtiölle aiheutuvia kustannuksia ja huoneiston osakas on oikeutettu hyvitykseen.

Kristel Pynnönen

Apulaispäälakimies, Kiinteistöliitto

 

Asunto-osakeyhtiö arvonlisäverovelvolliseksi

Kerrostaloasunto-osakeyhtiös­sä on asuntojen lisäksi myös liikehuoneistoja. Yrittäjät omistavat liikehuoneistot ja maksavat normaalit vastikkeet ja vesimaksut.

Nyt yksi yritys haluaisi, että taloyhtiö hakeutuisi arvonlisäverovelvolliseksi. Mitä hyötyä tästä olisi taloyhtiölle?

Asunto-osakeyhtiö ei ole lähtökohtaisesti arvonlisäverovelvollinen. Yhtiö voi kuitenkin vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisävero­velvolliseksi niistä tiloistaan, joissa harjoitetaan arvonlisä­verollista toimintaa.

Tällöin kiinteistöstä aiheutuviin menoihin sisältyvä arvonlisävero ei jää kustannukseksi vuokra- tai osaketiloissa toimiville verovelvollisille, vaan vuokralainen tai osakas voi vähentää vuokraan tai yhtiövastikkeeseen sisältyvän veron osuuden omassa verotuksessaan.

Jatkokysymys: Mitä haittaa tästä olisi taloyhtiölle?

Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta ei seuraa taloyhtiölle varsinaisesti mitään haittaa.

Jatkokysymys: Lisäisikö arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen taloyhtiön menoja ja koituisivatko menot osakkaiden maksettaviksi?

Kaikki arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta ja arvonlisäverovelvollisuudesta aiheutuneet kustannukset katetaan arvonlisäverovastikkeella, joka lisätään yhtiöjärjestykseen. Arvonlisäverovastiketta maksavat vain verovelvollisten tilojen osakkaat. Muille osakkaille ei aiheudu lisäkustannuksia.

Juho Järvinen

Talous- ja veroasiantuntija, Kiinteistöliitto

 

Muovinkeräyskokeilu kiinnostaa

Taloyhtiön hallituksen jäsenenä olen kuullut, että Jyväskylässä alkaa tulevana syksynä talo­yhtiöiden muovinkeräyskokeilu.

Miten tähän voivat taloyhtiöt päästä mukaan ja mitä vaatimuksia mukaanpääsyyn on?

Mustankorkea Oy aloittaa syksyllä puoli vuotta kestävän pakkaus­muovijätteen keräyskokeilun. Kokeiluun valitaan mukaan 20 kriteerit täyttävää kerros- ja rivitaloa Jyväskylästä.

Ilmoittautuminen halukkaaksi pilottitaloyhtiöksi tapahtuu heinäkuussa Mustankorkean nettisivuille avautuvalla lomakkeella. Ilmoittautumisaikaa on heinä-elokuu.

Mustankorkea Oy:llä on kriteerit taloyhtiöille. Ensinnäkin kokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen ja vaatii asukkailta lajitteluohjeiden noudattamista ja niihin sitoutumista.

Taloyhtiön pitää sijaita määritellyllä alueella ja siinä on oltava vähintään 20 asuntoa. Halukkuudesta osallistua tarvitaan taloyhtiön hallituksen päätös. Yhteyshenkilönä ja ilmoittajana voi toimia vain isännöitsijä.

Taloyhtiön jätehuoneessa tai -katoksessa täytyy olla riittävästi tilaa muoviastialle tai -astioille. Osa olemassa olevista sekajäte­astioista muutetaan muovijätteelle, tai taloyhtiö itse hankkii lisäksi uuden jäteastian muoville.

Kiinteistöyhdistys kannustaakin taloyhtiöitä huomioimaan kestävän kehityksen niin jätehuollossa kuin muussakin toiminnassaan.

Tarja Båga

Järjestöassistentti, Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry

 

Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen uutiset@keskisuomalainen.fi

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .