Moni demari on päässyt eduskuntaan Jyväskylän Työväenyhdistyksen tuella – puheenjohtaja Riitta Mäkinen: "Korkea aika päästä eroon stereotypiasta"

Lähes 70 haastattelua ja hyllymetreittäin asiakirjoja loivat rungon Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n (JTY) 130-vuotishistoriakirjalle, jota pitkän linjan demarivaikuttaja, emeritusprofessori Kimmo Suomi työsti ja kirjoitti kolmen viime vuoden aikana.

 

Suomen mukaan maanantaina julkistettu kirja on ensisijaisesti järjestöhistoria. Liki 500-sivuinen teos keskittyy 50 vuoden kaareen vuodesta 1968 arvioiden JTY:n merkitystä niin paikallisesti kuin kansainvälisesti.

JTY:n puheenjohtajalle, kansanedustaja Riitta Mäkiselle (sd.) historiakirja avasi uusia näkökulmia yhdistyksen historiaan, jossa poliittisen toiminnan rinnalla on korostunut kulttuurityö.

– Aiempiin historiateoksiin verrattuna tämä kirja ottaa laajemman kontekstin, johon kuuluvat myös yhdistyksen nais- ja nuorisotoiminta sekä monikulttuurisuus. Minulle uutta oli muun muassa se, että kansalaisopisto perustettiin JTY:n valtuustoaloitteesta, Mäkinen kertoo.

Kimmo Suomen mukaan JTY:n jäsenmäärä oli suurimmillaan vuonna 1979: 1 285 henkeä. Viime vuonna jäseniä oli enää reilut 500.

Mäkisen mukaan JTY:n jäsenmäärän lasku heijastaa yleistä trendiä, jossa politiikka menettää yhä enemmän jalansijaa ihmisten vapaa-ajassa.

– Jäsenmäärän lasku haastaa yhdistystoimintaa, Mäkinen toteaa.

Oman toimintahaasteensa tuo myös se, että suuri osa JTY:n jäsenistä on yli 65-vuotiaita.

– Meidän pitää jatkuvasti kehittää toimintaamme jäsenten kiinnostuksen ylläpitämiseksi sekä uusien ihmisten mukaan saamiseksi. Jäsenillemme tulee tarjota osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja kenttää tulee kuunnella. Viestinnällä teemme järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi, Mäkinen sanoo.

Jäsenkato ei ole vienyt yhdistykseltä tulopohjaa, sillä jäsenmaksujen sijaan JTY tekee noin 1,2 miljoonan euron liikevaihtoa pääasiassa kiinteistöillään. Yhdistyksellä on tapahtumapaikkana tunnetuksi tulleen Aalto-salin lisäksi asuin- ja liiketiloja Jyväskylän keskustassa sekä asuinhuoneistoja Korpilahdella. Aiemmin tulovirtaa synnytti JTY:n ravintolatoiminta (mm. Polsu ja Tirra), josta yhdistys on jo luopunut.

 

Maakunnan äänikuningattarena eduskuntaan valittu Mäkinen edustaa sitä vaikuttavaa JTY-läisten joukkoa, joka on ollut päättämässä valtakunnan asioista Arkadianmäellä.

50:n viime vuoden aikana Mäkisen lisäksi eduskunnassa ovat istuneet JTY:stä Susanna Huovinen, Kalevi Olin, Marja-Leena Viljamaa, Sakari Knuuttila sekä Tuula Pihlajamaa.

Kimmo Suomi haluaa lisäksi mainita Onni Peltosen (1894 -1969), veturinkuljettajan, joka oli JTY:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja moninkertainen ministeri.

– Hän osallistui myös maailmanpolitiikkaan, kun oli tekemässä ainoana demarina Moskovassa Suomen ja Neuvostoliiton välistä YYA-sopimusta, Suomi kertoo.

JTY tunnetaan myös ehdokkaidensa merkittävästä taloudellisesta tukemisesta vaaleissa. Mäkisen mukaan tässä ei ole mitään "ihmeteltävää", varsinkaan, kun tuki myönnetään vain hakemuksesta ja tarkasti harkiten.

– Jos poliittinen yhdistys hoitaa hyvin talouttaan ja liiketoimiaan, eikö juuri se ole poliittisen järjestön ydintoimintaa, kun yhdistys tukee ehdokkaitaan vaaleissa? Olisi jo korkea aika päästä eroon stereotypiasta, etteikö myös työväenliikkeissä, kuten meillä JTY:ssä, olisi taloudenpidon erityisosaamista, mikä mahdollistaa muun muassa ehdokkaiden tukemisen, Mäkinen toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .