Moni kunta jatkaa laajaa päivähoito-oikeutta

Kuntaliitto aikoo tammikuun aikana kysyä kunnilta, miten ne aikovat soveltaa lakia lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta.

Tähän mennessä tietoja on kantautunut sen verran, että kunnat soveltavat lakia hyvin kirjavasti.

Suurista kaupungeista ainakin Helsinki, Tampere ja Vantaa ovat linjanneet, etteivät aio rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta, sanoo erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Edellä mainittujen kaupunkien kohdalla jatkuu käytäntö, että kaikki vanhemmat saavat tuoda alle kouluikäiset lapset kokopäiväisesti hoitoon. Työttömyys ei vaikuta asiaan.

Elokuun alussa tulee voimaan laki, joka antaa kunnille mahdollisuuden rajoittaa esimerkiksi työttömän vanhemman lasten päivähoito-oikeutta. Jos vanhemmista toinen on työttömyyden vuoksi kotona, lasta saa uuden lain mukaan pitää julkisen sektorin ylläpitämässä hoitopaikassa korkeintaan 20 tuntia viikossa.

Kunnat saavat harkita

Kunnille jää mahdollisuus käyttää harkintaa elokuun alettuakin.

– Yleensä kunnissa ja päivähoitotoimessa katsotaan, että vanhemmilla on valta ratkaista mitä palvelua tarvitsevat, Lahtinen jatkaa.

Kunnille sallittu harkinta ja joustavuus takaavat, että apua tarvitsevien perheiden ja lasten tilanteisiin voidaan puuttua hyvissä ajoin ja antaa tukea.

Tätä nykyä suurin osa lapsista on hoitopaikoissaan kokopäiväisesti. Valtaosa vanhemmistakin on työssä kokopäiväisesti.

Osapäivälapsia on hoidossa kaikkiaan noin 45 000. Moni heistä on 6-vuotiaita, 34 000 lasta, eli he ovat päivähoidon piirissä esikoulun vuoksi. Esikouluun tulevat sellaisetkin lapset, joilla ei ole tätä ennen ollut päivähoidon tarvetta.

Elokuussa osapäiväisesti eli 20 tuntia viikossa hoitoa saavien lasten määrän odotetaan lisääntyvän Kuntaliiton arvion mukaan noin 11 000 lapsen verran.

Lapsi on virkeä aamupäivisin

Kuntien kannalta olisi taloudellista, säästöjä kun tavoitellaan, että lapset jakautuisivat päivähoitoryhmiin tehokkaasti. Millä konstilla kunnat aikovat saada säästöjä ja tehoja aikaan, tästä ei ole tietoa Kuntaliitossa, eikä Lastentarhanopettajajien liitossakaan.

Oikeassa elämässä valtaosa osapäivälasten vanhemmista haluaa hoitoajaksi aamupäivän. Tämä on myös päivähoidon henkilökunnan toive. Lapsi on aamupäivisin virkeä ja vastaanottavainen, Lastentarhanopettajien liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo.

– Lapsen rytmin ja ryhmään sitoutumisen kannalta on suositeltu, että puolipäiväinen olisi joka arkipäivä neljä tuntia hoidossa, Lahtinen sanoo.

Etenkin esikoulussa lapsille on enemmän hyötyä siitä, että hän pääsee ryhmään joka arkipäivä. Työskentely esikouluryhmissä perustuu siihen, että samat lapset ovat joukossa joka päivä.

62 miljoonan säästöt tavoitteena

Lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen liittyy Juha Sipilän (kesk.) hallituksen säästöpäätöksiin. Päivähoito-oikeuden rajaamisella hallitus tavoittelee julkiselle sektorille 62 miljoonan euron säästöjä. Kuntaliitto on laskenut, että puolet tästä, noin 37 miljoonaa on mahdollista toteutua.

Suomen kuuden suurimman kaupungin joukossa vain Oulu on ottanut kannan, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan 20 tuntiin ja ryhmäkokoja suurennetaan.

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon tuli voimaan vuonna 1985. Tuolloin uutta lakia arvosteli muun muassa Kuntaliitto. Osa kunnista katsoi, ettei ole varaa järjestää hoitopaikkoja. Osassa Suomen kunnista vasta oikeus subjektiiviseen päivähoitoon takasi, että kunnat laittoivat päivähoidon kuntoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Taas leikataan lapsista: "Enemmän harmia kuin säästöjä"