Muistatko ketkä olivat ehdolla 1996? Keskisuomalaisten euroehdokkaiden määrä on kasvanut vaali vaalilta

Jyväskyläläisestä Yannick Lahdesta maakunnan kolmas ehdokas kevään vaaleihin.

Toukokuussa järjestettävien eurovaalien ehdokasasettelu on vasta alkuvaiheessa, mutta Keski-Suomesta on ehdolle nimetty jo kaksi valtakunnallisesti tunnettua poliitikkoa. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) saattavat saada seurakseen vielä ainakin kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.), joka on ilmoittanut olevansa kiinnostunut ehdokkuudesta mutta virallinen nimitys puuttuu.

Keski-Suomen kärkipoliitikkojen tuntema vetovoima Euroopan parlamenttia kohtaan on lisääntynyt vaali vaalilta. Vuosina 1999 ja 2004 yksikään maakunnan istuvista tai entisistä kansanedustajista ei pyrkinyt Brysseliin ja keskisuomalaisia ehdokkaita oli vain puolenkymmentä. Vuoden 2009 vaaleissa ehdokkaiden määrä nousi kymmeneen, mutta istuvia kansanedustajia ei joukossa ollut.

Vuonna 2014 ehdokkaita oli jo 11, joista kolme kansanedustajia. Näissä vaaleissa Keski-Suomi sai myös ensimmäistä kertaa europarlamentaarikon, kun Virkkunen tuli valituksi.

Torstaina julkistettiin tämän vuoden vaalien kolmas keskisuomalainen ehdokas, kun SDP nimesi ehdolle jyväskyläläisen tutkijan Yannick Lahden.

Lahti, 28, on syntyperäinen jyväskyläläinen mutta myös harvinaisen monikansallinen ehdokas. Belgialaisen äidin ja suomalaisen isän poika kasvoi nelikielisessä kodissa. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa Bolognan yliopistossa Italiassa, puolisonsa kotimaassa.

– Suomalaisten mielikuva EU:sta ja sen ihmisistä on usein etäinen. Ajatellaan, että Eurooppa ja EU ovat jossain kaukana, vaikka ne ovat täällä ja me olemme osa niitä. Yritän oman persoonani kautta luoda siltaa tähän väliin, Lahti visioi.

Lahden poliittinen ura alkoi SDP:n järjestöissä. Hän oli ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa, mutta paikka Jyväskylän valtuustossa jäi kauas.

– Äänimäärä oli vaatimaton mutta toisaalta aika hyvä siihen nähden, että olin kuntavaaleja edeltäneet kuukaudet Bolognassa ja kävin kampanjaa lähinnä somen kautta. Eurovaalien alla on tarkoitus olla paljon enemmän Suomessa tekemässä vaalityötä.

Euroopan unioni on vuoden 2016 brexit-kansanäänestyksestä lähtien etsinyt entistä aktiivisemmin uutta suuntaa. Viestintää opiskelleen ja sitä tutkivan Lahden mielestä EU:n suurimmat ongelmat ovat olleet omasta toiminnastaan viestimisessä. Epäonnistuminen tässä on kasvattanut populistien kannatusta ja luonut epäyhtenäisyyttä.

– EU on hieno rauhanprojekti, joka on onnistunut myös taloudellisesti. Kuitenkin siinä on vikoja, jotka täytyy tunnustaa ja joihin täytyy etsiä ratkaisuja rakentavasti ja tulevaisuuteen katsoen. EU:n saavutukset, kuten vapaa liikkuvuus ja lisääntynyt varallisuus, ovat saaneet alkunsa poliittisista visioista, eivät peloista.

Parlamentaarikkona Lahti haluaisi vaikuttaa etenkin EU:ssa käytävään maahanmuuttokeskusteluun.

– Pitäisi puhua ongelmat auki ja keskittyä sen jälkeen konkreettisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Jos ihmisiä pelottaa, mitä maahanmuuton suhteen tulee tapahtumaan, ongelma on aito ja poliitikkojen on välitettävä siitä.

– Utopistista ja länsimaisiin arvoihin sopimatonta rajat kiinni -politiikkaa ei kuitenkaan voi lupailla. Ratkaisut on tehtävä maltilla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .