Muovipakkausten kierrättämisessä läpimurto – kiinteistöjen muovinkeräyspisteiden määrä kolminkertaistunut tänä vuonna

Muovipakkausten keräys kiinteistöissä eli käytännössä kerros- ja rivitalojen jätepisteissä jopa kolminkertaistuu tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, kun yhä useampi taloyhtiö on varustanut jätepisteensä muovinkeräysastioilla. Joissakin kunnissa muovipakkausten keräystä vaaditaan jo jätehuoltomääräyksissä.

– Kiinteistökeräyksessä läpimurto on nyt tapahtunut. Myös ekopistekeräyksen ennustetaan kasvavan 30–40 prosenttia viime vuoteen verrattuna, sanoo Peter Rasmussen Suomen Uusiomuovi Oy:stä.

Viime vuonna kuluttajamuovipakkauksia kerättiin Rinki-ekopisteiden ja kiinteistökeräyksen kautta yhteensä yli 7 000 tonnia. Tästä määrästä ekopisteiden osuus oli lähes 6 000 tonnia ja kiinteistökeräyksen yli 1 100 tonnia.

Mikäli arviot tämän vuoden keräysmäärien kasvusta toteutuvat, tänä vuonna päästäisiin noin 11 000 tonniin. Se olisi yli 50 prosenttia enemmän kuin viime vuoden keräysmäärä, ja nostaisi pantittomien kuluttajamuovipakkausten keräysasteen viime vuoden noin 10 prosentista 15 prosenttiin.

Kaikista muovipakkauksista kierrätettiin 27,5 prosenttia

Viime vuonna kaikista muovipakkauksista eli pantillisista muovipulloista, yrityspakkauksista ja pantittomista kuluttajille päätyvistä muovipakkauksista kierrätettiin 27,5 prosenttia.

Parhaiten kiertävät pantilliset muovipullot, joiden palautusaste on 91 prosenttia. Muista muovipakkauksista kierrätykseen päätyi 18 prosenttia. Tästä määrästä kuluttajamuovipakkauksia oli kolmannes ja yrityspakkauksia kaksi kolmasosaa.

Suomen Muoviteollisuus ry:n mukaan kaiksita yritysmuoveista kierrätetään reilu kolmannes ja kuluttajapakkauksista viime vuonna 10 prosenttia. Loput päätyi jätteenpolttolaitoksiin – ja pieni osa myös muoville kuulumattomaan paikkaan eli luontoon. Muovia päätyy luontoon, jos ihmiset sitä sinne heittävät.

Kierrätystavoitteet tiukkenevat

Vaikka Suomessa ylitettiin viime vuonna reilusti EU:n 22,5 prosentin vaatimus kaikkien muovipakkausten kierrättämisestä, tekemistä on vielä etenkin kuluttajille päätyvien muovipakkausten kiertoon saamisessa.

– Avainasemassa ovat kuluttajat, joiden pitäisi lajitella pakkaukset. Taloyhtiöissäkin muovinkeräys onnistuu vasta, kun asukkaat lajittelevat muovin ja tuovat sen keräyslaatikkoon. Myös yrityksissä on muovinkierrätyksessä tehostamisen varaa, sillä sieltä menee paljon kierrätyskelpoista muovia energiajätteen joukkoon, muistuttaa Rasmussen.

Kierrätykseen päätyessään kierrätyskelpoisesta muovista jalostetaan Fortumin Riihimäellä sijaitsevassa muovinjalostamossa uusioraaka-ainetta teollisuudelle. Kierrätysmuovia käytetään muun muassa kierrätyskassien, kukkaruukkujen ja saavien valmistamiseen. Kierrätykseen kelpaamattomat pakkaukset menevät muovinjalostamolta polttolaitokselle.

Jätteenpolttolaitokselle päätyessään muovi muun jätteen mukana palaa sähkö- ja lämpöenergiaksi. Tällöin siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään toisin kuin kierrätyksessä. Kun muovituotteita tehdään kierrätysmuovista, säästyy myös öljyä.

Vuonna 2025 kaikista muovipakkauksista pitäisi saada kierrätykseen EU-määräysten mukaan puolet.

– Se on erittäin kova keräystavoite. Suurin potentiaali on kiinteistökeräyksessä, sanoo Rasmussen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.