Muoviroskien peseminen mietityttää asiantuntijaakin

Entäs itse? -juttusarjassa kerrotaan, miten asiantuntijat itse toimivat asioissa, joissa opastavat muita.

Jätteiden lajittelemisen into voi latistua aivan pienienkin käytännön ongelmien takia.

Kun maitopurkit ja muovipurnukat pyörivät keittiön tasoilla kuivumassa pesun jäljiltä, eivätkä sen seitsemän sortin roska-astiat mahdu keittiön kaappiin ja biojäteastiakin haisee, saattaa moni luovuttaa.

Sen tietää myös julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jätelaitosta edustavan Suomen Kiertovoiman (Kivo) kehitysinsinööri Heli Haapea.

– On se myönnettävä, että biojätteiden lajittelu tuottaa minulle tuskaa, Haapea sanoo.

– Meillä on pieni kotitalous, jossa asuu kaksi ihmistä, joten arkena tule aika vähän biojätettä. Biojäteastia alkaa helposti haista ja pussi hajoaa, kun sitä yrittää kiikuttaa jäteastiaan. Mukavuudenhalusta tulee heitettyä kahvinporopussi liian usein sekajätteeseen.

"Muovia kerätään keräämisen ilosta"

Jätehuollon asiantuntija lajittelee tunnollisesti kotonaan sekajätteen, paperin, kartongin, lasin ja metallin. Muovinkeräykseen Haapea kertoo suhtautuvansa ristiriitaisesti. Hänen mielestään ajatus on hyvä ja muovijäte täytyy saada kiertoon, mutta toteutus on vielä toistaiseksi huono.

– Jos ihan rehellisesti sanon, niin minun mielestäni siinä on menty vähän peppu edellä puuhun. En pidä järkevänä sitä, että käytetään puhdasta vettä jätteiden pesemiseen ja sitten kuskataan jätteet autolla keräyspisteelle. Mikä siitä syntyvä hiilijalanjälki on?

Muovinkeräyksessä Haapeaa sapettaa myös se, että toistaiseksi vain pieni osa kerätystä kotitalouksien muovijätteestä pystytään hyödyntämään. Asiantuntijan mielestä muovinkierrättämistä ei ole mietitty loppuun asti.

– Tuntuu siltä, että muovia kerätään keräämisen ilosta, vaikka kerääminenhän on kierrättämisen helpoin osa. Jäteastioita voidaan lisätä taloyhtiöiden pihaan vaikka kuinka paljon, mutta sen loppupäänkin pitäisi olla kunnossa.

Vaikka muovinkeräyksessä on käynnissä nyt varsinainen buumi, ei Haapean kerrostaloyhtiössä Hyvinkäällä ole ainakaan vielä muovinkeräyspistettä.

"Paras jäte on syntymätön jäte"

Suomalaiset ovat melko tunnollisia kierrättäjiä ja lajittelijoita.

Viime vuonna suomalaisten yhdyskuntajätteestä 42 prosenttia kierrätettiin materiaalina, 55 prosenttia hyödynnettiin energiana. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan enää vain kolme prosenttia suomalaisten jätteistä päätyi kaatopaikalle. Vielä vuosikymmen sitten noin 60 prosenttia kaikesta suomalaisten jätteestä vietiin kaatopaikalle.

Haapean suosikki on suomalainen pullopanttijärjestelmä, joka hänen mielestään ansaitsee kehuja ja saisi levitä maailmalle. Parannettavaakin silti riittää. Jäteastialla alkaa kiukuttaa, jos joku on pilannut muiden tunnollisen lajittelun laittamalla vääriä roskia vääriin astioihin.

– Vaikka ei itse lajittelisikaan, niin ei silti pidä tuhota toisten tekemään työtä. Pahimmillaan siinä pilataan koko jäte-erä.

– Ja sitten kun päästäisiin vielä roskaamisesta. Tuntuu pahalta nähdä, kun ihmiset heittävät roskia maahan tai kippaavat sohvan metsään, Haapea lisää.

Puututko roskaamiseen, jos näet sitä?

– Harvoin uskallan. Mieluummin kerään roskan ja vien roskikseen, Haapea sanoo.

Jätealan asiantuntija muistuttaa, että lajittelua tärkeämpää on miettiä omia kulutustottumuksiaan.

– Paras jäte on syntymätön jäte. Kun mietitään mitä kulutetaan ja ostetaan, päästään vähentämään jätteen määrää.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .