Myös muille kuin eläkeläispoliiseille – reservipoliisiin halutaan laaja joukko eri alojen osaajia

Täydennyspoliisijärjestelmä loppuu ja tilalle tulee reservipoliisi. Uusi reservi halutaan saada joustavasti käyttöön.

Poliisihallituksen kaavailema 2 000–3 000 hengen reservipoliisi koostuu tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kolmesta suunnilleen yhtä suuresta ryhmästä: sotilaspoliisikoulutuksen saaneista, eläkeläispoliiseista ja useiden alojen osaajista eri puolilta yhteiskuntaa. Tällä hetkellä ei ole vielä varmaa, keskittyvätkö reservipoliisin voimavarat pääkaupunkiseudulle vai tasaisesti eri puolille maata.

– Siinä on kahta suuntausta. Järkevämpi olisi, jos jokaisessa poliisilaitoksessa olisi tietty määrä reservipoliiseja, kun ei koskaan tiedetä, mitä tapahtuu ja missä, poliisiylitarkastaja Jorma Laitinen Poliisihallituksesta kertoo.

Laitisen mukaan monet käytännön seikat puoltaisivat sitä, että reservipoliiseja olisi jokaisella alueella tietty määrä.

– Harjoittelu voisi onnistua alueellisesti muun poliisin mukana. Voimankäyttövälineet ja aseet olisi nopea noutaa poliisiasemalta tehtävään lähdettäessä.

Reservipoliisijärjestelmää kehitetään yhdessä puolustusvoimien kanssa.

Sotilaspoliiseiksi koulutettuja heti tarjolla

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjd muistuttaa, että liitossa on reilut tuhat sotilaspoliisikoulutuksen saanutta henkilöä, joilla saattaisi hyvinkin olla haluja lähteä mukaan reservipoliisitoimintaan.

– Näin arvioimme, että he liiton jäseninä ovat keskimääräistä kiinnostuneempia tämäntyyppisestä toiminnasta. Reserviläisliiton jäsenet ovat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneita kansalaisia, joten ainakin osa heistä olisi varmasti rekrytoitavissa myös reservipoliiseiksi, Nöjd sanoo.

Nöjdin mukaan Reserviläisliitossa on kaikkiaan 1 061 sotilaspoliisikoulutettua jäsentä, joista 20–35-vuotiaita on yli 600 henkilöä ja 36–50-vuotiaita lähes 400 henkilöä. Joukossa on sekä miehistöä, aliupseereita että upseereita.

Kelpaisivatko he poliisihallituksen kaavailemaan reservipoliisijoukkoon?

– Eihän parempaa joukkoa voisi ollakaan. Tässä on hyvä lähtökohta, tietenkin kaikki terveystutkimukset ja taustaselvitykset tehdään toimintaan lähteville, Jorma Laitinen sanoo.

Reservit myös kyberuhkaa vastaan

Kaavailujen mukaan reservipoliiseiksi voisivat ryhtyä myös sellaiset reserviläiset, joilla ei iän takia ole enää määrätty armeijassa sodanajan tehtävää.

Järjestelmään on tarkoitus rekrytoida myös muita kuin sotilaspoliisikoulutuksen saaneita. Esimerkiksi kyber- ja hybridiuhkiin erikoistuneille siviileille voi reservipoliisissa olla käyttöä. Laitinen uskoo, että kybervarusmieskoulutuksen käyneistä voisi löytyä innokkuutta tähän ryhmään.

Laitisen mukaan reservipoliisin koulutusta ja harjoittelua suunnitellaan tulevaisuudessa yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa.

– Peruskoulutus olisi kaikille sama, mutta sen jälkeen täydennyskoulutusta ja harjoittelua olisi oman erikoisalan mukaan. Osaamisen ja koulutuksen ei tarvitse olla niin laajaa kuin oikealla poliisilla, Laitinen kertoo.

1990-luvun puolivälissä luotiin täydennyspoliisijärjestelmä, johon rekryttiin yksityishenkilöitä. Täydennyspoliisia ei ole kuitenkaan koskaan kutsuttu koolle. Nöjdin mukaan kynnys täydennyspoliisin käyttöön on erittäin korkea ja edellyttää valmius- tai puolustustilalain voimassaoloa. Reservipoliisista halutaan nyt keveämpi ja joustavampi järjestelmä.

Poliisihallituksessa on kaavailtu, että reservipoliisia voitaisiin käyttää myös muulloin kuin poikkeusoloissa. Koolle kutsuun voisi riittää jokin mittava yhteiskuntaa vaarantava tilanne, esimerkiksi luonnonkatastrofi, ydinvoimalaonnettomuus tai jopa suurten yleisötapahtumien yhteydessä valvonta ja liikenteen ohjaaminen.

– Reservipoliisi ei korvaa virassa olevia poliiseja vaan on nimensä mukaisesti reserviä, lisäkäytössä, Laitinen sanoo.

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, miten ja millaisilla ehdoilla omasta työstä voisi katastrofin sattuessa irrottautua reservipoliisin hommiin. Asia on myös Jorma Laitisen mukaan vielä täysin auki.

Täydennyspoliisin tilalle

Reservipoliisin käytännön suunnittelua tehdään jo kiivaasti. Lopullinen viimeistely edellyttää kuitenkin lainsäädännön valmistumista.

– Täydennyspoliisia koskevaa lainsäädäntöä kehitetään ja muutetaan siten, että reservipoliisi voi korvata täydennyspoliisin. Työryhmän työ jatkuu vuoden loppuun saakka, lainsäädäntöjohtaja Katriina Laitinen sisäministeriön poliisiosastolta kertoo.

Reservipoliisien käyttömahdollisuuksista päättää viime kädessä eduskunta. Laitisen mukaan lakiesitys voisi lähteä lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2018. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on toivonut useaan otteeseen, että reservipoliisin toiminta voisi alkaa jo vuonna 2019. Silloin nykyisen eduskunnan pitäisi hyväksyä esitykset ennen kauden loppumista.

Poliisihallituksen mukaan reservipoliisijärjestelmän kehittämisen taustalla on Suomen turvallisuusympäristön muuttuminen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.