Näille aloille valmistutaan liikaa: Työttömien luku kasvaa

Tuhannet nuoret kouluttautuvat aloille, joilla ei ole tarjolla työtä. Hankalin tilanne on insinööreillä, tradenomeilla ja humanistisella alalla. Myös media-alalle hakeutuvat ovat vaikeuksissa.

Korkeasti koulutettuja työttömiä on nyt yli 46 000. Talouslama selittää osan kurjasta tilanteesta, mutta joillakin aloilla pitkään jatkunut liikakoulutus pahentaa tilannetta merkittävästi.

Insinööriliitto haluaisi leikata kolmasosan alan koulutuspaikoista.

– Olemme jo vuosien ajan esittäneet vähentämisestä. Reserviin kouluttamisessa ei ole järkeä. Taidot ruostuvat, jos insinööri on vuodenkin työttömänä valmistumisensa jälkeen, Insinööriliiton koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaava johtaja Hannu Saarikangas kommentoi.

Tradenomiliitossa haluttaisiin karsia vähintään 20 prosenttia alan aloituspaikoista.

– Koulutustarpeen ennakointi ei ole onnistunut. Työttömiä tradenomeja on melkein tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin, ja määrä kasvaa kovalla vauhdilla, asiamies Mikko Vieltojärvi Tradenomiliitosta kertoo.

Mediasta on viiden vuoden aikana kadonnut tuhat työpaikkaa, mutta koulutuspaikkoja on yhä runsaasti.

Joensuulainen Kalle Kurki huomasi jo media-assistenttiopintojen aikana, että työn saaminen ei tule olemaan helppoa. Videokuvaus työllisti häntä pari vuotta, mutta sen jälkeen hän on ollut työttömänä ja muissa töissä. Tällä hetkellä hän työskentelee teleoperaattorilla palveluneuvojana.

– Media-assistentin koulutuksesta on hyötyä nykyisessä työssäni, hän sanoo.

Valmistuneiden työllistyminen ei juurikaan vaikuta koulutuksen rahoitukseen. 

Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen on ehdotettu leikkureita. Jos koulu ylittäisi alakohtaisen tutkintokiintiön, se ei saisi enää rahoitusta ylimenevistä tutkinnoista. Muutos voisi tulla voimaan parin vuoden päästä.

– Tässä vaiheessa ei voi vielä ennakoida, mitä aloja leikkurit koskisivat. Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että sosiaali- ja terveysalan koulutusta varmasti lisätään ja joiltakin muilta aloilta vähennetään, koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Hannu Siren opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitossa ja SAK:ssa toivotaan, että työllistyminen vaikuttaisi nykyistä enemmän koulutuksen rahoitukseen.

– Perinteisesti rahoitus on tullut sen mukaan, paljonko opiskelijoita on oppilaitoksessa, ei tuloksista. Tähän pitää saada muutos, Mikko Heinikoski toteaa.

Lue lisää sunnuntain Sunnuntaisuomalaisesta.