Suomalaisopettaja tavoittelee miljoonapalkintoa – Lapset vetävät leukoja tunneilla

Jyväskyläläinen opettaja Jukka Sinnemäki on ehdolla "opetusalan Nobelin" voittajaksi. Tällaisilla menetelmillä Sinnemäki loistaa.

Jyväskyläläinen opettaja Jukka Sinnemäki on ehdolla Global Teacher Prize -opetuspalkinnon saajaksi. Sinnemäki opettaa matematiikkaa Jyväskylän kristillisessä koulussa. Keskisuomalainen vieraili Sinnemäen tunnilla tänä syksynä.

Juttu on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen paperilehdessä 1.11.2017.

On matematiikan tunti Jyväskylän kristillisessä koulussa. Opettaja Jukka Sinnemäki kiertää oppilaiden luona neuvomassa heitä laskuissa.

Pihla Parviainen, 11, laskee ensin muutaman laskun matematiikan työkirjastaan ja kierähtää sitten pulpetiltaan jumppamatolle. Siinä hän tekee jaloillaan spagaattia parikymmentä sekuntia ja siirtyy sitten leuanvetopisteelle.

Parviainen työntää jalkansa kuminauhaan, mutta vain yltääkseen muutaman metrin korkeuteen kiinnitetylle tangolle. Sitten hän alkaa vetämään, ilman apuvoimia. Parviainen työntää hetkessä itsensä ylös 15 kertaa.

– Äsken vedin leukoja suunnilleen saman verran, hän sanoo ja siirtyy takaisin laskujen pariin.

Parviaisen leuanvetoennätys on 34. Vuosi sitten hän sai vedettyä viisi leukaa.

Urheilua kesken oppituntien

Kristillisessä koulussa oppilaat saavat urheilla tavallisten oppituntien aikana. Luokkahuoneessa on vain 54 neliöitä, mutta se on hyvässä hyötykäytössä. Jokaiselle 24 oppilaalle on oma liikuntapaikka luokassa: on voimistelurenkaita, leuanvetotankoa, ylä- ja alataljaa.

Muutaman minuutin välein joku lapsista nousee penkiltä ja käy riippumassa muutaman minuutin voimistelurenkaissa.

Opettaja Sinnemäki on aina ollut itse urheilullinen ja kokeilunhaluinen. Siksi hän päätti kymmenisen vuotta sitten testata, millaisia hyötyjä oppilaille tulisi siitä, että he saisivat liikkua oppituntien aikana. Hän halusi hälventää oppilaiden negatiivista suhtautumista kouluun ja opiskeluun.

Hyödyt olivat selvät. Liikunnan lisäämisen jälkeen Sinnemäen luokan matematiikan arvosanat ovat nousseet keskiarvollisesti 1,7–1,8 numeroa.

– Hyödyt ovat myös subjektiivisia. Lapsista itsestään tuntuu, että he jaksavat esimerkiksi keskittyä paremmin, Sinnemäki kertoo.

Leuanveto on hittilaji

Erityisesti leuanvedosta on tullut vuosien saatossa hittilaji Sinnemäen oppilaiden keskuudessa. Kun hän aloitti neljännen luokan opettajana viime vuonna, oli koko luokan keskimääräinen leuanvetotulos 53. Nyt, vuoden jälkeen, tavoitellaan yhteensä kolmeasataa leukaa.

– Lapset tykkäävät haasteista. Sillä ei ole väliä, kuinka monta leukaa kukin tekee. Tärkeintä on, että lapsi huomaa, miten hyvää liikkuminen tekee terveydelle, Sinnemäki kertoo.

Luokalla on toki myös tunteja, jolloin urheiluvälineitä ei käytetä. Tunnilla liikkuminen on vapaaehtoista, mutta yksikään oppilas ei ole koskaan kieltäytynyt siitä.

– Esimerkiksi lukutunneilla monet roikkuvat renkaista ja lukevat samalla. Me olemme koulu, jossa tavoitteena on oppia mielekkäästi, Sinnemäki sanoo.

Liikkuva koulu -hanke näkyy kristillisessä koulussa muutenkin kuin urheilullisena luokkatilana. Oppilaat ovat esimerkiksi istuneet jumppapalloilla, ja koulussa järjestetään lähes joka viikko salibandypelejä, joissa henkilökunta ja oppilaat kohtaavat.

Tauot tulevat tarpeeseen

Lapset ovat innoissaan siitä, että he saavat välillä pitää taukoja opiskelusta kesken tunnin.

– Tämä on ihan sairaan kivaa. Tuntuu, että koulussa jaksaa paljon paremmin, sanoo 11-vuotias Meeri Blad sanoo.

Hänen kaksoissiskonsa Maria nyökyttelee vieressä.

– On kivaa tehdä jotain liikuntaa tuntien aikana.

Kello näyttää yhtätoista ja on vitosluokkalaisten ruoka-aika. Sinnemäki joutuu hätistelemään oppilaita pois luokasta. He haluaisivat edelleen vetää leukoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Jyväskyläläinen opettaja ehdolla maailmanlaajuisen palkinnon saajaksi