Näin käy vaalikoneessa, jos ei osaa sanoa mitään mihinkään – kaksi puoluetta ylitse muiden

Ketä äänestää, jos ei oikein osaa sanoa kantaansa moniin eduskunnan päätettävissä oleviin asioihin?

Uutissuomalainen testasi, keitä ehdokkaita ja mitä puolueita Mediatalo Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen vaalikoneet tarjoavat, jos kaikkiin kysymyksiin "vastaa en osaa sanoa".

Vaalikoneet kattavat Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiirit.

Yhdessä päässä hallituspuolueet, toisessa pienet

En osaa sanoa -vastauksilla vaalikoneet nostavat puoluesuositustensa kärkeen hyvin usein hallituspuolueen.

Useimmin kolmen suositelluimman puolueen joukkoon nousee keskusta, seitsemässä vaalipiirissä yhdeksästä. Kauas ei jää kokoomuskaan, jota vaalikone pitää yhtenä sopivimmista kuudessa vaalipiirissä. Molemmat keräävät kolme ykkössijaa.

Myös hallituspuolue siniset nousee kärkikolmikkoon melko usein, viidessä vaalipiirissä.

"Vaalikoneiden eniten suosittelemien kolmen puolueen joukkoon mahtuu etupäässä nykyisiä eduskuntaryhmiä: neljässä vaalipiirissä RKP ja Liike nyt, kahdessa kristillisdemokraatit ja yhdessä tähtiliike.

Toiseen ääripäähän asettuu lähes kaikissa vaalipiireissä jokin pienpuolue, jolla ei tällä hetkellä ole eduskunnassa yhtään tuolia.

Erityisen monta mainintaa epäsopivuudesta en osaa sanoa -vastaajalle saa feministinen puolue. Se on kolmen huonoiten sopivan joukossa seitsemässä vaalipiirissä, niistä neljässä peräti kaikista puolueista epäsopivimpana.

Nykyisistä eduskuntapuolueista vaalikoneet pitävät en osaa sanoa -vastaajalle epäsopivana vain RKP:tä, vihreitä ja vasemmistoliittoa, joista kukin on kolmen vähiten suositellun joukossa yhdessä vaalipiirissä.

Vain kolme eduskuntaryhmää puuttuu joukosta

Nykyiset hallituspuolueet ja eduskuntaryhmät korostuvat myös vaalikoneiden en osaa sanoa -vastaajalle antamissa henkilösuosituksissa.

Kahden suositelluimman ehdokkaan joukkoon nousee yhdeksässä vaalipiirissä eniten kokoomuksen ehdokkaita, yhteensä viisi. Sinisten ehdokkaita kärkikaksikkoon mahtuu neljä ja keskustan kolme.

Nykyisistä eduskuntaryhmistä vain SDP:n, perussuomalaisten ja vihreiden ehdokkaita ei nouse missään tarkastelluista piireistä kahden kärkeen.

Se, miten monta en osaa sanoa -vastausta vaalikoneiden sopivimmiksi nostamilla ehdokkailla on, vaihtelee huomattavasti piireittäin.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen vaalipiirissä suositelluimmalla ehdokkaalla on 5 eos-vastausta, Uudellamaalla 14.

Ehdokkaiden sijoitukseen vaikuttaa paitsi eos-vastausten määrä, myös se, miten loivia tai jyrkkiä kantoja ehdokkaalla muissa kysymyksissä on. En osaa sanoa -vastauksilla nousevien ehdokkaiden joukkoon päätyy siis myös välttämällä vastausvaihtoehtojen ääripäitä "täysin samaa mieltä" ja "täysin eri mieltä".

Kysymyksiä on kussakin vaalikoneessa 25, joista kaikille samoja on 10.

"En osaa sanoa" voi kätkeä mielipiteen

En osaa sanoa -vastauksiaan ehdokkaat perustelevat varsin vähän.

Vaasan vaalipiirissä ehdolla oleva Marko Heinonen (kok.) perustelee esimerkiksi sitä, miksei hänellä ole kantaa, onko yksityisten terveyspalveluiden lisääntyminen sote-uudistuksen myötä hyvä asia.

– Viimeaikojen uutisten valossa vaikea ottaa kantaa. Yksityinen palveluntuottaja on hyvä lisä julkiselle. Ostopalveluissa on aina huolehdittava palvelun laadunvalvonnasta.

Uusmaalainen Hilkka Lindqvist (Liike nyt) puolestaan kommentoi eos-vastauksistaan muun muassa sitä, pitäisikö metsien hakkuita pienentää välittömästi ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

– Varmaan jonkin verran, mutta eiköhän pitäisi käyttää asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka tietävät, miten metsiä tulee hoitaa.

Osasta perusteluista on pääteltävissä, että ehdokkaalla on en osaa sanoa -kannastaan huolimatta asiaan mielipide.

Esimerkiksi pirkanmaalainen Joni Mutila (kd.) ei ota monivalinnassa kantaa kysymykseen, pitäisikö lentovero ottaa käyttöön ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta perustelee kantaansa näin:

– Miksi verottaa asiasta, joka on pakollista? Tekniikan kehittyessä päästöt putoavat muutenkin, miksi siis pitäisi saada lisää rahaa asettamalla lisämaksuja, kun se raha voitaisiin käyttää esim lentoyhtiöiden puolelta pienempipäästöisten moottorien kehittämiseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .