Näin paljon rauhanturvaaja tienaa alimmillaankin – moni tekee isot säästöt

Rauhanturvaajat koulutetaan ennakolta stressitekijöihin, jotka odottavat palveluksessa. Usein komennuksella mieltä kuormittavat jatkuva valmius, raskaat partioreissut, paikallisten hädän kokeminen sekä ääripäässä aseelliset selkkaukset.

Silti suurin stressi rauhanturvaajalle saattaakin syntyä siitä, kun kotimaasta tulee yllättävä viesti liittyen esimerkiksi parisuhteeseen, läheisten hyvinvointiin tai raha-asioihin.

– Henkilökohtaisen elämän ikäviä muutoksia harva pystyy ennakoimaan, mikä lisää palvelusstressiä. Pahinta on se, ettei voi itse juurikaan tehdä mitään ongelmiensa ratkaisemiseksi tuhansien kilometrin päässä kotoa, sanoi lauantaina Keski-Suomen Rauhanturvaajat ry:n puheenjohtaja Hannu Piispanen, joka isännöi Suomen Rauhanturvaajaliiton kevätkokousta Jyväskylässä.

Liiton tärkein tehtävä onkin kriisinhallintaveteraanien tukeminen. Se käsittää vertais- ja muun veteraanituen nykyisille ja entisille rauhanturvaajille sekä heidän läheisilleen – sotiemme veteraaneja unohtamatta.

– Kotiutuksen jälkeen stressikokemuksia ilmenee 3–5 prosentilla rauhanturvaajista. Vakavampi traumaperäinen stressireaktio koskettaa alle yhtä prosenttia kotiin palaajista, Piispanen kertoi.

Sotilaallisissa kriisinhallinnantehtävissä on tällä hetkellä 438 suomalaista. Siviilikriisinhallintakomennuksella heitä on 130. Joukkoihin kuuluu kymmeniä naisia.

Vertaistukijärjestelmää ja tukimuotoja kehitetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tuella.

– Tarjoamme tukea ennen komennusta, sen aikana ja komennuksen päätyttyä. Vertaistuen tarve voi syntyä myös vasta useampi vuosi komennuksen jälkeen, Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali evp. Mauri Koskela totesi.

Vertaistuessa liiton kumppanina on Puolustusvoimat, ja tukea annetaan monessa muodossa, esimerkiksi puhelimitse. Säännöllisissä tapaamisissa keskustellaan kokemuksista sekä kohotetaan yhdessä kuntoa.

– Jäsenyhdistyksistä kotiväki voi esimerkiksi kysyä kantoapua vaikkapa pikamuuttoihin sekä korjausapua kodin pikkutöihin, Piispanen havainnollisti.

 

Liiton puheenjohtaja korosti, että rauhanturvaajaksi kannattaa hakeutua myös normaalin varusmiespalveluksen jälkeen.

– Toisin kuin yleisesti luullaan, rauhanturvaamistehtävät eivät ole tarkoitettu ainoastaan valmisjoukkoihin kuuluville.

Porin prikaatin kriisinhallintakeskus kouluttaa rauhanturvaajat ennen operaatiota. Rauhanturvaajiksi valittujen palvelussuhde kestää tavallisesti 4, 6 tai 12 kuukautta kerrallaan.

Koskela, Piispanen sekä liiton valtuuskunnan puheenjohtaja Heimo Purhonen vinkkasivat, että operaatioissa on hyötyä moitteettoman varusmiespalveluksen lisäksi muun muassa kuorma-autokortista sekä siviilikoulutuksesta.

Rauhanturvaajan alin kuukausipalkka on rapiat 2 100 euroa ja lisäksi saa verottomat päivärahat jokaiselta päivältä.

Esimerkiksi moni perheetön nuori, joka asuu vielä kotona, säästää palkastaan helposti valtaosan, koska komennuksella ruoka, majoitus, vaatteet ja terveydenhuolto ovat maksuttomia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .