Näin presidentin valtiolliset hautajaiset järjestettiin viimeksi

Presidentti Mauno Koivisto puhui edeltäjänsä Urho Kekkosen siunaustilaisuudessa.

Presidentin kuolemaa on surtu Suomessa viimeksi noin 30 vuotta sitten, kun Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta 1986. Nyt Suomi suruliputtaa presidentti Mauno Koiviston kuoleman vuoksi.

Myös vuonna 1986 koko Suomi suruliputti heti kuolemaa seuranneena päivänä edesmenneen presidentin kunniaksi. Silloinen tasavallan presidentti Koivisto piti Kekkosen kuoleman jälkeisenä päivänä puheen televisiossa, kuten Sauli Niinistö nyt Koiviston kuoltua.

Presidenteille on Suomessa järjestetty perinteisesti valtiolliset hautajaiset. Presidentin kanslia on tiedottanut, että myös presidentti Koivisto saatetaan haudan lepoon valtiollisissa hautajaisissa. Koiviston hautajaisten ajankohta ei vielä ole tiedossa.

Koko pääkaupunki suruliputti

Kekkosen valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikko kuoleman jälkeen. Siunaustilaisuus järjestettiin Helsingin Tuomiokirkossa, Kekkonen haudattiin monen muun presidentin tavoin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Hautajaispäivänä koko Helsinki suruliputti. Kansalaiset ja yhteisöt olivat saaneet jättää suruvalittelunsa surukirjaan, jota pidettiin esillä Helsingin Säätytalossa.

Muistojuhla alkoi jo aamulla muistoseppeleiden laskulla. Kekkosen siunasi haudan lepoon silloinen arkkipiispa John Vikström.

Presidentti Koivisto piti entisen presidentin muistoksi puheen Tuomiokirkossa ja laski seppeleen tämän arkulle.

– Hiljentyessämme Urho Kekkosen arkun ääreen, ilmaisemme kunnioituksemme ja kiitollisuutemme siitä pitkästä päivätyöstä, jonka hän teki isänmaan hyväksi, Koivisto aloitti muistopuheensa.

– Yritys arvioida presidentti Urho Kekkosen elämäntyötä jää vielä tässä vaiheessa väistämättä vajavaiseksi. Neljännesvuosisata, jonka hän toimi maamme päämiehenä, on täynnä tärkeitä tapahtumia ja siihen sisältyy monia taitekohtia. Niiden merkitys selkenee ehkä vasta vuosikymmenten päästä, Koivisto jatkoi.

Koivisto päätti noin 10 minuuttia kestäneen puheensa:

– Urho Kekkonen on poissa, mutta hänellä on alati sija meidän sydämissämme.

Kunniakuja saatteli viimeiselle matkalle

Siunaustilaisuuden jälkeen presidentin ruumissaatto lähti Tuomiokirkosta kohti Hietaniemen hautausmaata. Saatto kulki surumarssin tahdissa kunniakujaa pitkin, sen muodostivat muun muassa eri järjestöjen jäsenet ja kansalaiset.

Surusaatto kulki Unioninkadulta Aleksanterinkadulle ja Mariankadulle, jossa pysähdyttiin hetkeksi Presidentinlinnan edustalle. Hautausmaalle saatto jatkoi matkaansa Pohjois-Esplanadia pitkin Mannerheimintielle ja Arkadiankadulle.

Valtiollisia hautajaisia on järjestetty muillekin merkittäville henkilöille kuin presidenteille. Nykyään kuitenkin vain poikkeustapauksessa valtioneuvosto voi päättää hautajaisten järjestämisestä tai rahoittamisesta muille kuin presidenteille.

Viimeksi valtiolliset hautajaiset järjestettiin vuonna 2011, jolloin kunnioitettiin valtioneuvosta ja entistä pääministeriä Harri Holkeria.

Lähteet: Valtioneuvosto, Yle Elävä arkisto

Jutun alusta korjattu vuosiluku: Urho Kekkonen kuoli vuonna 1986, ei 1981.

Hietaniemi on perinteisesti presidenttien viimeinen leposija – vain kaksi haudattu muualle