Näissä tilanteissa hiv-positiivisen tulee kertoa sairaudestaan – "Raja menee siinä, aiheutuuko vaaraa"

Jos hiv-positiiviselta kysytään terveydentilaa, täytyykö hänen vastata todenmukaisesti?

– Emme tietenkään suosittele valehtelemista virallisissa tilanteissa, mutta jokainen joutuu harkitsemaan asiaa tilanteen mukaan, Hiv-tukikeskuksen toiminnanjohtaja Jukka Keronen arvioi.

Kysymys voi tulla esiin vakuutusasioissa, oppilaitoksiin tai työhön pyrkiessä ja viisumihauissa. Kerosen mukaan kysymys on harvoin perusteltu.

Jokainen päättää itse

Hiv-positiivisuus ei saisi olla peruste sille, ettei henkilöä hyväksytä kouluun tai työpaikkaan. Käytännössä sairaus lääkityksineen estää vain lentäjänä toimimisen sekä rajoittaa terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuuksia tehdä leikkauksia olosuhteissa, joissa omia käsiä ei näe. Muuten hiv-positiivinen voi toimia missä tahansa ammatissa.

 Välillä sairaudesta kysytään silloinkin, kun tarvetta ei olisi, kertoo Hiv-tukikeskuksen sosiaaliohjaaja Anni Susineva.

– Hiv-testi ei saa olla pakollinen, mutta joskus se on osa terveysselvitystä, jota ilman ei voi päästä työhön tai oppilaitokseen.

Susineva korostaa, että jokainen tekee päätöksensä kertomisesta itse. Esimerkiksi vakuutusasioissa terveydentilastaan tulisi kuitenkin kertoa rehellisesti.

– Jos ei kerro totuutta, voi joutua ongelmiin, jos sairaus tulee ilmi myöhemmin vaikka korvausta haettaessa.

Lääkärissä kertominen lisää turvallisuutta

Lääkärin vastaanotolla varsinaista kertomisvelvollisuutta ei ole, mutta hiviin erikoistuneet lääkärit Matti Ristola ja Jussi Sutinen kannattavat sairauden esiintuomista potilaan oman turvallisuuden vuoksi.

Sutisen mukaan raja menee siinä, joutuuko potilas sellaiseen tilanteeseen, jossa hän voi aiheuttaa vaaraa ympäristölleen tai ympäristö hänelle. Lääkäriin tullessa sairaudesta kertomatta jättäminen voi koitua kohtalokkaaksi, sillä jotkut lääkkeet vaarantavat hiv-lääkkeen toiminnan tai nostavat lääkepitoisuuden vaaralliselle tasolle. Diagnoosi on tärkeä tietää myös tilanteissa, joissa käsitellään verta.

– Veriputkilo voi hajota tai neula voi pistää hoitohenkilöä vahingossa myös potilaskäynnin jälkeen, Sutinen avaa.

Poistuuko kertomispakko seksissä?

Tällä hetkellä hiv-positiivisen henkilön täytyy kertoa seksikumppaneilleen tartunnastaan rikoslain valossa. Kertomatta jättäminen saattaa johtaa jopa pahoinpitelysyytteeseen.

Korkein oikeus päätti kuitenkin marraskuussa, että naisen kanssa suojaamatonta seksiä harrastanut hiv-positiivinen mies ei syyllistynyt rikokseen, vaikka ei kertonut naiselle sairaudestaan. KKO kiinnitti ratkaisussaan huomiota muun muassa siihen, että mies käytti viruslääkitystä, joka alensi tartuntariskiä entisestään.

Horjuttaako päätös kertomispakkoa?

Positiiviset ry:n Sini Pasanen ei vielä tarkkaan tiedä, millaisia muutoksia korkeimman oikeuden päätös tuo hiv-positiivisten ohjeistuksiin. Tällä hetkellä seksikumppaneille kertomista suositellaan.

– Seksikumppanin tautien ei pitäisi vaikuttaa päätökseen siitä, suojaako itsensä, Pasanen muistuttaa.

Hän kertoo, etteivät ihmiset itse usein tiedä seksitaudeistaan.

Lääkäri Matti Ristolan mukaan KKO:n päätös tuo Suomen 2000-luvulle.

– Monissa maissa katsotaan, että seksissä on kyse kahden ihmisen välisestä yksityisestä asiasta. Suomessa taas on nähty, että hiv-positiivisella on velvollisuuksia ja muilla ei. Tämä johtaa siihen, että kaikki eivät mene testiin, koska ennen diagnoosia on niin sanotusti vapaa ja sen jälkeen vastuullinen.

20 prosenttia ei tiedä tartunnastaan

THL:n mukaan Suomessa asuu 4 000 hiv-positiivista, joista noin 20 prosenttia ei tiedä tartunnastaan.

Hiv-infektio on sukupuoliteitse tai veren välityksellä tarttuva tauti. Se ei näy päällepäin ja voi olla oireeton. Merkittävin tartunnan riskitekijä on suojaamaton seksi. Virusta ei pystytä poistamaan elimistöstä, mutta lääkityksellä tartunnat on mahdollista lähes estää.

Suomessa ei tunneta viime vuosilta esimerkiksi yhtään sellaista tapausta, joissa äidin hiv olisi siirtynyt lapselle, jos äiti on lääkityksen piirissä.

– Suomessa on vallalla käsitys, että hiv on huumeidenkäyttäjien sairaus, mutta se ei pidä paikkaansa. Tartunnan voi saada kuka tahansa, Sini Pasanen muistuttaa.

Vuonna 2015 vain 5 ihmistä on saanut tartunnat ruiskuhuumeista, kun taas 89 henkilöä sai tartunnan seksin kautta.

Maailma aids-päivää vietetään 1. joulukuuta. Vuoden 2015 teemana Suomessa on monimuotoisuus.