Näkökulma: 16-vuotias Greta Thunberg on ollut elokuusta asti joka perjantai koululakossa – hän saattaa olla parasta, mitä ilmastokeskustelulle on tapahtunut

Koululaisten ilmastolakoista on syntymässä kansanliike.

16-vuotiaasta Greta Thunbergista on nopeasti tullut yksi tämän hetken tunnetuimmista ruotsalaisista, ainakin jos nuorilta kysytään. Thunbergin kautta kanavoituu huoli ilmastonmuutoksesta. Saksassa ja Belgiassa kymmenet tuhannet nuoret marssivat Thunbergin innoittamina ilmaston puolesta ja sitä vastaan, miten hitaasti aikuiset päättäjät asiaan reagoivat.

Suomessa yhtä isoja protesteja ei ole nähty, mutta Thunbergin esimerkki tunnetaan. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutoksesta oli melko tai erittäin huolissaan noin 70 prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista.

Thunberg aloitti protestointinsa elokuussa ennen Ruotsin vaaleja ja osoittaa edelleen mieltään joka perjantai Tukholmassa valtiopäivätalon edessä. Suomessa tukilakkoja Thunbergille on järjestetty perjantaisin muun muassa eduskuntatalon edessä.

– Olen liian nuori toimimaan. On absurdia, että lasten täytyy tehdä tällaista, mutta koska kukaan ei tee mitään, koen että minulla on moraalinen vastuu tehdä mitä voin,Thunberg sanoi vastikään Ylen haastattelussa.

Ilmastoinnostusta joka puolella

Nuorten ilmastolakot ovat tällä hetkellä kiinnostavinta kansalaistoimintaa, sillä niistä voi syntyä oikea kansanliike. Ilmastoinnostusta on nähtävissä kaikkialla. Kun Uutissuomalainen kysyi 20 suurimman kaupungin ilmastotavoitteita, ei vastauksia tarvinnut kahta kertaa pyydellä. Vastauksista heijastui innostus ja usko siihen, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi voidaan tehdä jotain.

Suomen kunnilla onkin todella kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Muutamassa vuodessa moni mahdottomalta tuntunut asia on muuttunut mahdolliseksi.

Lahti ei ehkä ole kauniin kaupungin maineessa, mutta harva silti arvaa, että kaupungin suosituin vierailukohde on Kujalan jäteasema. Kaatopaikan reunalle kipuaa viikoittain vierailijaryhmiä venäläisistä saudeihin. Kierrätys kiinnostaa ja syystäkin: Lahdessa yli 96 prosenttia kotitalousjätteestä menee hyötykäyttöön, mutta muutaman tunnin junamatkan päässä Pietarissa 85 prosenttia jätteistä päätyy lajittelematta kaatopaikoille.

Voi olla, että vierailijavirta jäteasemalle kiihtyy entisestään, kun EU:n tiukentuvat kierrätystavoitteet astuvat voimaan heinäkuussa 2020. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) selvityksen mukaan koko maan tasolla tavoitteista ollaan vielä kaukana.

Tavoitteista tekoihin

Kuntien tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen ovat kuitenkin maapolitiikka, kaavoitus ja julkiset hankinnat. Investointeja tarvitaan päästöttömään lämmöntuotantoon ja liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Hyväkään tavoite ei tarkoita, että se automaattisesti toteutuu. Sitran mukaan kuntalaisten ja yritysten aktivoimisella on iso merkitys: ”Viestintä ja ympäristökasvatus kantavat hedelmää toimintatapojen ja käytöskulttuurin muutoksen kautta.”

Asukkaat pitäisi sitouttaa tavoitteisiin. Siksi voi olla, että Thunberg tekee ilmastotietoisuudelle enemmän kuin yksikään kuntatiedote tai kuntalaisen opas.

Sillä onhan se vähän absurdia, että lasten täytyy toimia ennen aikuisia.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .