Näkökulma: Henki ja terveys ovat tärkeimmät

On lainsäätäjän käsissä, millä tavalla yhteiskunta suhtautuu väkivalta- ja seksuaalirikoksiin.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen esitti Uutissuomalaisen haastattelussa (30.5.) ratkaisun, miten erityisen vaaralliseksi todetut rikoksenuusijat saadaan pysymään telkien takana.

Tolvanen mahdollistaisi elinkautisen rangaistuksen antamisen myös taposta. Nyt elinkautisen voi taposta saada vain, jos teko on tehty terroristisessa tarkoituksessa.

Professorin mielestä henkirikoksen uusiminen on yhtä painava syy elinkautiselle kuin terroristinen tarkoitus.

Sarjakuristaja pääsi vapaaksi

Keskustelu rangaistuksista roihahtaa tasaisin väliajoin. Vaarallisten rikoksenuusijoiden vapauttaminen nousi esiin niin sanotun sarjakuristajan tapauksen yhteydessä. Kolme ihmistä surmannut Michael Penttilä kärsi lukuisia vankeustuomioita, vapautui niistä tuomion päätyttyä ja jatkoi rikoksia.

Viimeksi hovioikeus vapautti Penttilän kesken rikosprosessin. Sen jälkeen hän, ilmeisesti, tappoi neljännen uhrinsa.

Tällä hetkellä Penttilä istuu vangittuna ja epäiltynä murhasta. Samaan aikaan hänelle langetettiin 2,5 vuoden tuomio törkeän rikoksen valmistelusta.

On selvää, että Penttilän kaltaiset tapaukset ovat heikkous rangaistusjärjestelmässämme. Ilmiselvästi törkeitä rikoksia jatkavan henkilön ei kuulu liikkua vapaasti kadulla.

Tässä mielessä professori Tolvasen esitys on oikeansuuntainen. Vaarallinen, toistuvasti henkirikoksiin syyllistynyt vanki on voitava pitää telkien takana vaikka loppuelämänsä.

Kyse ei ole isosta joukosta vankeja, korkeintaan muutamasta vuosittain. Heihin sovellettaisiin niitä sääntöjä, joita elinkautisvankeihin nytkin sovelletaan. Eli tietyn ajan päästä vanki voisi hakea ehdonalaiseen pääsyä Helsingin hovioikeudelta. Tuolloin katsottaisiin, onko rikoksentekijä edelleen vaaraksi ihmisille.

Poliitikot säätävät lait

Usein rangaistuksista puhuttaessa huomio kiinnittyy tuomioistuimiin. Totta onkin, että tuomioistuimet, lähinnä korkein oikeus, linjaa vallalla olevaa rangaistuskäytäntöä.

Lakeja säätävät kuitenkin poliitikot. Ja laki määrittelee, millä tavalla yhteiskunta suhtautuu eri rikoksiin.

Viime vuosikymmeninä on kovennettu esimerkiksi talous- ja omaisuusrikoksista ja huumausainerikoksista annettavia rangaistuksia.

Nyt katseet ovat kohdistuneet henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, muun muassa raiskauksiin ja muihin väkivaltarikoksiin.

Se onkin oikein. Ihmisen fyysinen koskemattomuus on tärkeämpää kuin esimerkiksi omaisuuden suoja.

Toki on muistettava, ettei rangaistusten yksioikoisella koventamisella vähennetä rikollisuutta. Eri rikoslajien rangaistusten on kuitenkin oltava oikeassa suhteessa toisiinsa.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen oikeustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.