Näkökulma: Irtisanomisaikeista syntyi kiivas sanasota

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari sai mitä tilasi, puheenjohtaja Antti Rinne tyrmää heikennykset.

Hallituksen kehysriihen linjaus keventää yk­si­löl­li­sen ir­ti­sa­no­mi­sen kri­tee­rei­tä alle 20 hen­keä työl­lis­tä­vis­sä yri­tyk­sis­sä on sytyttänyt melkoisen sanasodan hallituksen ja vasemmisto-opposition välille. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että hallitus "antaa vapaan irtisanomisoikeuden pienimpiin yrityksiin ja sen lisäksi nuorten työntekijöiden määräaikaisuuksia helpotetaan."

Puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) mielestä työntekijä on ikuisen koeajan piirissä, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa. Työsopimuslaissa taataan varmuus siitä, että ketään ei voida irtisanoa epäasiallisin tai kevyin perustein.

Lakia voisi muuttaa

SDP:n kritiikin kärkeä tylsyttää se, että puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari haluaa helpottaa työntekijän irtisanomista pienyrityksissä. Tämä toimenpide nostaisi pienyrittäjien työllistämisintoa.

– Nykyisin työsopimuslaissa edellytetään yhdenkin hengen yrityksen työntekijän irtisanomiselle asiallisia ja painavia perusteita. Tämä vaikuttaa suoraan yksinyrittäjän halukkuuteen ja uskallukseen palkata uutta työvoimaa. Lakia voisi muuttaa siten, että sopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy. Näin se on monessa muussakin EU-maassa, Skinnari totesi puhuessaan demarinuorten kesäpäivillä viime elokuussa.

Mikroyrittäjä ja ay-demari

Skinnari sanoi, että talouden kasvusta huolimatta pieniin mikroyrityksiin syntyy muihin maihin verrattuna liian vähän työpaikkoja. Usein syynä on se, että yksinyrittäjä ei uskalla ottaa riskiä työntekijän palkkaamiseksi. Työllisyyttä lisäisi merkittävästi mikroyritysten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen.

Eduskunnassa vitsailtiin perjantaina, että nuorten mikroyritysten maailmaa ymmärtävä Skinnari sai hallitukselta nyt sitä mitä tilasi, mikä on myrkkyä perinteiselle ay-demarille.

Skinnari ei ole ajatuksineen yksin. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoi STT:n haastattelussa, että "kuulostaa karmealta, kun palkansaajien edustaja sanoo näin ääneen, mutta sanon kuitenkin. Katson, että yksilöllisiä perusteita irtisanomiseen pitäisi lieventää ja kollektiivisia taas kiristää."

Työministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitusneuvos Tarja Kröger torjuivat torstaiaamun toimittajatilaisuudessa puheet villistä lännestä. He muistuttivat eri sopimuksista ja korostivat, että irtisanominen edellyttää aina pätevän syyn.

Lindström korosti torstaina samoin kuin Uutissuomalaisen haastattelussa 15.2., että työllisyysaste on nostettava jopa 80 prosenttiin, jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pitää pystyssä. Hän kysyi tuolloin, miten siihen päästään, jos aktiivimalli sai torin täyteen ihmisiä. On puhuttava isoista asioista kuten irtisanomissuojasta.

Lindströmin mukaan kohta lähestytään hetkeä, jolloin rakenteellisen työttömyyden raja tulee vastaan. Silloin nykyiset työkalut eivät enää riitä. Hän kysyi, mihin silloin ollaan valmiit. Tähän asiaan palataan väistämättä ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Torin pelko jarruna

Kehysriihen yhteydessä neuvoteltu työaikalain uudistus tarjosi hallitukselle viimeisen mahdollisuuden edistää paikallista sopimista myös järjestäytymättömissä yrityksissä, jota Suomen yrittäjät ovat ajaneet voimakkaasti. Tähän mahdollisuuteen hallitus ei uskaltanut tarttua, sillä se olisi ollut kiky-sopimuksen vastainen ja saanut ay-aktiivit torille.

Todennäköisesti Suomen Yrittäjien etsikkoaika meni nyt ohi, vaikka pääministerin tuore vahvistus on Yrittäjien kasvatti. Nykyisten puoluegalluppien valossa on vaikea nähdä, että paikalliseen sopimiseen palataan tulevissa hallitusneuvotteluissa. Sitä ennen yrittäjiä yritetään kosiskella helpottamalla työntekijän irtisanomista.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen politiikan toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .