Näkökulma: Katainen pohtii yhä ehdokkuuttaan

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) ei ole vielä tehnyt ratkaisuaan, pyrkiikö hän Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaaksi eli komission puheenjohtajaehdokkaaksi.

– Mietin, mitä muuta sitä voisi elämällään tehdä. Olen ollut politiikassa jo jonkin aikaa, Katainen sanoi toimittajille Brysselissä viime viikolla.

Katainen kertoi, että Suomen politiikkaan hän ei palaa. Hän kuitenkin pohtii, haluaako hän jatkaa Eurooppa-politiikassa jossain roolissa.

– Tätä ei voi lukea niin, ettei kärkiehdokkuus nappaa, Katainen täsmensi.

Katainen arvioi, että ehdokkaita kärkiehdokkaaksi alkaa ilmaantua syyskuussa. Oman ratkaisunsa hän saattaa tehdä jo sitä ennen.

EPP on todennäköisesti suurin puolue EU-vaalien jälkeenkin ja valitsee komission puheenjohtajuuden. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin strategiatiimin neuvonantajan Aura Sallan mukaan EPP:n ehdokkaaksi valitaan todennäköisesti henkilö, joka tulee pienestä maasta ja on neutraali. Lisäksi ehdokkaan on miellytettävä Saksaa ja Ranskaa ja sukupuolellakin on merkitystä.

Kataisen etuna pidetään sitä, että hän on toiminut pääministerinä ja vaikuttaa luottopelaajalta ja olisi ehkä turvallinen valinta Junckerin jälkeen. Toisaalta arvioidaan, että Kataista on vaikea myydä Etelä-Euroopan maihin ja Katainen on varsin tuore kasvo. Systeemi ei suosi uusia nimiä ja nuoruus ei ole välttämättä valtti.

Kataisen kompastuskiveksi voi tulla Suomen Pankista eläkkeelle jäävä Erkki Liikanen. Financial Times kertoi keväällä, että Liikanen, 67, voi olla kompromissiehdokas Euroopan rahoitussektorin vaikutusvaltaisimpaan tehtävään eli Euroopan keskuspankin johtoon.

Toinen jännitysmomentti liittyy siihen, mikä puolue voittaa Suomen eduskuntavaalit. Perinteisesti Suomen komissaariksi on valittu suurimman puolueen edustaja. Jos SDP on suurin, vahva komissaariehdokas voi olla ex-valtiovarainministeri, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).

Todennäköisesti komission puheenjohtajuus menee EPP:lle ja Katainen voisi tulla valituksi, vaikka kokoomus ei olisikaan suurin puolue. Jos EPP:n kärkiehdokas on Suomesta, mikään puolue tuskin rohkenee vastustaa sitä.

EPP tehnee sopimuksia muiden ryhmien kanssa nimityspaketista eurovaalien jälkeen. Sekin on mahdollista, että sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D), vihreät ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE) liittoutuvat ja ottavat komission puheenjohtajuuden.

Lisäjännitystä tähän tuo se, mitä Ranskan presidentti Emmanuel Macron tekee. Muodostaako hän europarlamenttiin oman ryhmän vai meneekö hän ALDE-ryhmään?

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .