Näkökulma: Mitäs me laiskanpulskeat syöttöporsaat – avaus opiskelijoiden lomaoikeudesta nostatti valtavan somekeskustelun, ja juuri siksi SYL onnistui täydellisesti

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) julkaisi runsas viikko sitten kannanoton, jolla se pyrki herättämään keskustelua opiskelijoiden oikeudesta lomaan ja loman aikaiseen toimeentuloon.

– Muun Suomen lomaillessa merkittävä osa korkeakouluopiskelijoista elättää itsensä kesätöillä, kannanotossa kirjoitettiin.

Mediat tarttuivat aiheeseen innokkaasti. Monien tulkinta oli, että jo valmiiksi etuoikeutetut korkeakouluopiskelijat vaativat veronmaksajien kustantamaa kesälomaa.

Keskustelua käytiin laajasti myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Twitterissä syntyi pian tilanne, jossa keski-ikäiset nälvivät kiittämättömiä opiskelijoita ja nuoret ihmettelivät vanhemman sukupolven asennetta.

Sunnuntaina lisää liekkejä keskustelulle antoi Helsingin Sanomien Annamari Sipilä, joka kirjoitti opiskelijoita rankasti nälvivän satiirisen kolumnin otsikolla "Voi raukkaparkaa – hän on yliopisto-opiskelija".

Opiskelijat ottivat kolumnin vastaan tyrmistyneinä, mutta keski-ikäisiin twitteristeihin se upposi. Esimerkiksi Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi totesi, että ”Sipilän nerokkuus sivaltaa laiskanpulskeat syöttöporsaat pieniksi viipaleiksi”.

Moni ymmärsi etujärjestön avauksen väärin, osa kenties tahallaan. Huoli opiskelijoiden jaksamisesta kääntyi monien ajatuksissa pullamössö-sukupolven kitinäksi, jossa kaikki halutaan ilmaiseksi. Perustulon puolesta puhuminen taas tulkittiin lomarahojen kerjäämiseksi.

Keskusteluun vedettiin mukaan kaikki opiskelijoita hymyilyttävät kestoaiheet: Ei kukaan maksa yrittäjänkään lomaa, eikä vanhuksillakaan ole helppoa. Ja tiesittekö kuinka nuorena ennen mentiin peltotöihin? Kai myös olette kuulleet, miten hyvä opiskelijan on olla Suomessa muuhun maailmaan verrattuna?

SYL myönsi jälkikäteen, että kannanoton esitystavassa olisi ollut parantamisen varaa. Pohjimmiltaan liiton avaus kannatti opiskelijoiden sosiaaliturvan järjestämistä perustulolla, myös kesäisin.

Liiton kanta on helppo ymmärtää. Perustulon avulla opiskelija voisi oikeasti valita, jaksaako kesällä tehdä töitä vai tarvitseeko opiskeluvuoden jälkeen lepoa.

Vilkkaassa keskustelussa sekoittuivat usein kaksi asiaa: etujärjestön ehdotus sosiaaliturvasta ja todellinen huoli korkeakouluopiskelijoiden jaksamisesta.

Ensimmäistä saa kritisoida aivan rauhassa, mutta jälkimmäistä ei kannattaisi vähätellä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuonna 2016 julkaiseman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla opiskelijoista.

Tutkimuksen mukaan yleisimmät ongelmat olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, valvominen huolien takia sekä itseluottamuksen menettäminen. Opiskelijoiden psyykkisen pahoinvoinnin lisääntymisen todettiin johtuvan muun muassa vajeista opiskelijan toimeentulossa, sosiaalisissa suhteissa sekä opintojen etenemisessä.

Yksi asia on kuitenkin selvä: SYL onnistui kannanotossaan täydellisesti.

Mikään ei nimittäin muuta sitä faktaa, että opiskelijoiden etujärjestö sai aikaan valtavan keskustelun opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista mediassa. Kannanotto tehtiin uutiskynnyksen kannalta parhaaseen mahdolliseen aikaan, heinäkuun hiljaisilla viikoilla, jolloin uutisaiheet ovat tyypillisesti kortilla.

Jos kannanoton sanoma olisi mennyt heti selkeänä perille, ei keskustelu olisi koskaan kasvanut nykyiseen mittakaavaansa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .