Näkökulma: Sokerikeskustelu meni pelleilyksi – Tuomittu aamiainen täysin terveellinen

WHO:n sokerisuositus ja fruktoosipelko ovat johtaneet turhaan pelotteluun.

Sokeri on aiheuttanut viime aikoina Suomessa suurta hysteriaa. Päällekkäin on ollut kolme erillistä teemaa: uudet tiedot fruktoosin eli hedelmäsokerin vaarallisuudesta, sokeririippuvuus sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n maaliskuun alussa julkaisema sokerin saantisuositus.

Eri teemat on tehokkaasti sotkettu toisiinsa ja saatu lopputulos, jossa sokeri näyttäytyy myrkkynä, jonka kohtalokkailta seurauksilta ei voi säästyä oikeastaan kukaan.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivuillaan julkaisemalla laskurilla voi arvioida aamiaisensa sisältämän sokerin määrän. Annoksesta maustamatonta - siis sokeroimatonta - jogurttia mustikoiden kera, omenasta sekä lasillisesta appelsiinitäysmehua kertyy 52 grammaa sokeria eli 20 sokeripalan verran.

Kun määrää verrataan ahtaasti tulkittuihin terveyssuosituksiin, näyttää siltä, että terveelliseksi luullussa aamiaisessa on sokeria yli kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, mitä aikuinen saa koko vuorokaudessa syödä.

Hurjaa? Olisi, jos se olisi totta.

Aluksi on syytä rajata omalle reviirilleen sokeririippuvuus. Sillä ei ole varsinaisesti tekemistä sokerin kielteisten terveysvaikutusten kanssa, vaan kyse on pelkästään yhdestä riippuvuuden muodosta. Virallista diagnoosia tilalle, kuten muillekaan ruokariippuvuuksille, ei ole.

Entä sitten sokerin terveysvaikutukset?

Ensiksikin sokeri on nopea hiilihydraatti, joka sisältää vain runsaasti energiaa, mutta ei juuri lainkaan muita ravintoaineita. Runsas sokerin syöminen johtaa siis helposti lihomiseen ja yksipuoliseen ruokavalioon.

Tavallisimmin käytetty sokeri on ruokosokeria eli sakkaroosia, joka koostuu glukoosista ja fruktoosista eli hedelmäsokerista. Juuri jälkimmäinen näistä on haitallinen. Nykytiedon mukaan fruktoosi voi altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, maksan rasvoittumiselle, kakkostyypin diabetekselle ja vähentää hyvän kolesterolin määrää veressä. Tätä kirjoitusta varten haastattelemani Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan runsaan sokerinkäytön terveyshaitat perustuvat juuri fruktoosiin.

 

Onko siis todella näin, kuten julkisuudessa on annettu ymmärtää, että pari omenaa, läjä mustikoita tai lasi appelsiinimehua on kohtuuton sokeripommi?

Näin esitti muun muassa Ilta-Sanomat (6.3.) verkkolehtensä uutisessa, jossa kerrottiin, että kahdessa omenassa on yhtä paljon sokeria kuin puolessa pussissa karkkia.

Uutinen perustui WHO:n sokerisuositukseen tai pikemmin sen väärinymmärrykseen. WHO suosittaa rajoittamaan sokerin saannin kymmeneen prosenttiin päivän energiatarpeesta, mutta suositus ei koske kasviksissa, hedelmissä eikä maidoissa luonnostaan olevaa sokeria.

Itse asiassa WHO:n kohutussa suosituksessa ei pitäisi olla suomalaisille mitään uutta, sillä sama suositus on ollut Suomessa voimassa jo pitkään.

Eivätkä suomalaiset edes syö sokeria yli suositusten. Miehillä määrä on 9 prosenttia päivän energiantarpeesta, naisilla 10. Sokerin saanti ei ole Suomessa vuosien 2002-2012 välisenä aikana juuri lisääntynyt.

Hedelmissä on Mikael Fogelholmin mukaan fruktoosia niin vähän, että niitä syömällä on mahdoton hankkia sokeririskejä. Lisäksi hedelmissä on vitamiineja, kuituja ja muita terveyttä edistäviä aineita. Lopputulokseksi jää, että hedelmän terveyshyödyt ovat rajusti oletettuja haittoja suuremmat.

Lisäksi ihmisen on saatava fruktoosia huomattavan suuria määriä, jotta haittoja syntyisi.

Suomalaisten sokerinkäyttö ei ole lähelläkään tätä tasoa. Fogelholmin mukaan fruktoosia pitäisi syödä vähintään tuplaten siihen nähden, mitä suomalaiset sitä nyt syövät, jotta haittoja olisi odotettavissa.

Helsingin Sanomien sokerilaskurin turmiolliseksi tuomitsema aamiainen on siis todellisuudessa täysin terveellinen. Niinhän sanoo järkikin.