Nainen, 32, päätti olla työhaastattelussa avoin, mutta se jäi viimeiseksi kerraksi – raskaussyrjintä rehottaa yhä Suomessa

Hämmennys, epäusko. Sitten heti perään harmi ja pettymys.

Kaikki ei mennyt ihan oikein, oli 32-vuotias kasvatustieteiden maisteri ajatellut, kun hän oli päättänyt puhelun Kelan rekrytoijan kanssa. Nainen oli muutamaa viikkoa aiemmin käynyt työhaastattelussa Kelan toimeentulotukihakemusten käsittelijäksi. Haastattelu oli mennyt hänestä hyvin. Nyt hän oli soittanut perään kysyäkseen, oliko päätökset jo tehty.

– Sain kuulla, että minua ei oltu valittu, joten kysyin perusteita oman kehittymiseni vuoksi. Kelasta sanottiin, että profiilissani vaikutti heistä liikaa se, että minulla oli ollut tauko työelämästä. Koulutukseni puolesta olisin soveltunut tehtävään, kertoo jyväskyläläislähtöinen nainen, joka oli ollut reilun vuoden pienen lapsensa kanssa kotona.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on merkittävä ongelma työelämässä, ilmeni tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran eduskunnalle joulukuussa luovuttamasta lausunnosta. Tasa-arvovaltuutetun mukaan raskaana olevien määräaikaisten työsuhteiden kestoa rajoitetaan, työhön paluu on vaikeaa ja työhaastatteluissa kysytään asiattomia kysymyksiä.

Naiset kokevat myös häviävänsä työpaikkoja miehille ja perheettömille, sillä työnantajat kaihtavat ”lapsentekoriskiä” eli lisääntymisikäisen naisen palkkaamista kulujen pelossa, selviää taas Jyväskylän yliopiston tutkijan, filosofian tohtori Päivi Vuorinen-Lampilan väitöstutkimuksesta. Tutkimustulosten mukaan korkeakoulutettujen naisten on miehiä vaikeampi työllistyä ja edetä urallaan.

Ennen haastattelua nainen kertoi miettineensä, sanooko mitään perheestään. Hän päätti olla avoin, ja pyydettäessä kertomaan jotain itsestään, hän mainitsi yhdellä lauseella olevansa kahden lapsen äiti.

– Toinen haastattelijoista tarttui tähän ja kysyi, kauanko olen ollut pois työelämästä. Vastasin, että nuorimmaiseni syntymästä asti eli tuolloin vuoden ja kolme kuukautta, hän kertoo.

– Jatkossa en aio kertoa perheestäni haastatteluissa. Ansioluettelossani ei ole aukkoja, joista voisi paljastua, että olen ollut perhevapaalla, nainen pohtii, mutta asia tuntuu hänestä nurinkuriselta.

– Tuntuu pahalta, että työnantaja ei arvosta vanhemmuutta. Olen äitinä oppinut sellaisia taitoja ja organisointikykyä, joita ei opi mistään koulusta.

Kelasta kiistetään, että valitsematta jättäminen olisi johtunut perhevapaista. Ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä Kelasta kertoo olevansa pahoillaan, että hakijalle on jäänyt tällainen kuva rekrytoinnista. Kentän mukaan tehtävään valittu henkilö oli myös ollut perhevapailla useita vuosia.

– Hakijalle ei ole sanottu, ettei häntä olisi valittu perhevapaiden vuoksi. Kelan rekrytoinneissa valitaan aina paras mahdollinen ehdokas, ja perhevapaat ovat meille arkipäivää, Kenttä toteaa.

Nainen kertoi olleensa itsekin puhelun jälkeen yhteydessä Kelaan rekrytointitilanteen tapahtumista. Hänelle vastattiin, että kyseessä oli väärinymmärrys, sillä Kelaan oli aikaisemminkin palkattu ihmisiä suoraan perhevapailta, nainen kertoo.

– Minulle olisi riittänyt vastaus, että on toimittu väärin, asiasta on keskusteltu ja näin ei tapahdu enää koskaan. Ei minua harmita niinkään se, etten saanut työtä, vaan se, miten rekrytointi hoidettiin. Olen ottanut yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun, joka selvittää asiaa.

Maanantaina nainen aloittaa uudessa työssä.

– Kun sain kutsun haastatteluun, sanoin olevani kotona pienten lasten kanssa. Esimies vastasi, että ota lapset mukaan, nainen kertoo.

Naisen toiveesta hänen nimeään ei julkaista.

Tutkija: Näin epätasa-arvoon tulisi puuttua

Suomessa on yhä paljon miesten ja naisten aloja, joista jälkimmäisten työnantajat maksavat valtaosan perhevapaiden kuluista, toteaa tutkija ja filosofian tohtori Päivi Vuorinen-Lampila Jyväskylän yliopistosta.

– On kestämätöntä, että äidin työnantaja yksin maksaa lasten hankkimisesta koituvat kulut. Eivät lapset ole koskaan vain toisen vanhemman lapsia. Voisiko kulut jakaa kaikkien työnantajien kesken tai maksaa verovaroista, Vuorinen-Lampila ehdottaa.

Näkemykset naisesta työntekijänä ovat monella alalla vanhanaikaisia. Miehiä palkataan useammin suoraan esimiestehtäviin, ja perustellaan, että kyllä työ opettaa. Nainen taas joutuu aluksi keittämään kahvia, koska on ”tärkeää oppia tuntemaan organisaatio kerros kerrokselta”, Vuorinen-Lampila kertoo.

Hän tutki erityisesti korkeakoulutettujen kaupallisilta ja teknisiltä aloilta valmistuneiden naisten työllistymistä.

Isän kiintiötä käytettävissä olevista perhevapaista pitäisi Vuorinen-Lampilan mukaan kasvattaa. Länsinaapurissa on hyvin tavanomaista, että molemmat vanhemmat vuorottelevat vapaissa, hän tietää.

– Siellä kaikki isäksi tulevat jäävät lapsen kanssa kotiin ja siihen kannustetaan. Meillä perinnettä ei ole, ja ilman kiintiötä sitä tuskin koskaan tuleekaan. Tämä ei ole mistään muusta kuin tahdosta kiinni, Vuorinen-Lampila toteaa.

Myös työnantajien tulisi Vuorinen-Lampilan mukaan tukea enemmän lapsiperheitä. Hän muistuttaa yrityksiä niiden yhteiskuntavastuusta.

– Syntyvyys ei ole sitten nälkävuosien ollut näin alhaista. Mikä osapuoli se sellainen on, joka tässä tilanteessa ajaa vain omia etujaan, hän kysyy.

Tutkija sanoo ymmärtävänsä, että muutaman ihmisen työllistävälle pienyritykselle jo yhden työntekijän äitiysloma voi olla iso lovi budjetissa. Hänen tutkimukseensa osallistuneista naisista kuitenkin vain alle kymmenen prosenttia naisista oli työllistynyt alle kymmenen hengen yrityksiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .