Naiset jyräävät ylioppilaskirjoituksissa – Mutta miehet suoriutuvat englannista paremmin "paheksutusta" syystä

Naiset kirjoittivat kieliä, psykologian ja terveystiedon selkeästi enemmän kuin miehet. Miehet kirjoittivat enemmän historian ja yhteiskuntaopin sekä matematiikan ja fysiikan oppiaineita, ilmenee Ylioppilastutkintolautakunnan tämän kevään tilastoista.

Esimerkiksi psykologian kirjoittaneista naisten osuus oli koko maassa peräti 81,8 prosenttia.

Naisia oli kevään ylioppilaissa enemmän kuin miehiä. Kun koko Suomessa oli 26 780 ylioppilasta, heistä naisten osuus oli 58,7 prosenttia. Miehiä oli 4 660 vähemmän.

Vaikka kielet ovat nuorten miesten keskuudessa paitsiossa, englannin ylioppilaskirjoituksista miehet suoriutuivat paremmin kuin naiset.

– Videopelien pelaaminen pitää miehet mukana englannin opiskelussa, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan aktuaari Alex Hellsten.

Uutta kieltä ei lukiossa jakseta aloittaa, sillä ainoastaan pitkät kielet ovat tulevaisuuden kannalta hyödyllisiä.

– Kielten opiskelu on työlästä, eikä niiden oppimiseen juuri ole kannustimia. Lyhyistä kielistä ei saa lainkaan hakupisteitä jatko-opintoihin hakiessa, sanoo opinto-ohjaaja Irja Sorri Äänekosken lukiosta.

Useat lukioikäiset ajattelevat, että englannilla selviää kaikkialla mihin menee käymään.

Tuloksissakin näkyi sukupuolten välinen ero. Miehille huonoimmat tulokset tulivat terveystiedosta ja naisille lyhyestä matematiikasta. Sekä naiset että miehet suoriutuivat parhaiten pitkästä matematiikasta.

Vaikka naisilla oli tänäkin keväänä parempi ylioppilastodistus, miehet suoriutuvat hyvin opinnoista, jotka heitä kiinnostivat.

– Suurin osa miehistä ottaa lukion kait vähän rennommin. Ei jakseta panostaa itselle niin sanotusti turhiin aineisiin, pohtii Jyväskylän Lyseon lukion tuore ylioppilas Samu Saari.

Lukion ainevalintoihin vaikuttaa paljon nuorten suunnitelmat jatko-opinnoista.

– Nuoret suunnittelevat opintoja varsin määrätietoisesti. Pitää päättää, mitä haluaa opiskella, jotta opinnoista on hyötyä jatko-opintoihin hakiessa, vahvistaa Saari.

Ylioppilaskirjoituksilla on suuri painoarvo haettaessa korkeakouluun.

– Ainakin meidän lukiossamme on käynyt paljon tutkinnon täydentäjiä. Etenkin matemaattis-luonnontieteellisiä oppiaineita kirjoitetaan uudelleen, kertoo opinto-ohjaaja Ulla Hukari Viitasaaren lukiosta.

Saari haaveilee lääkärin ammatista ja siksi kirjoitti psykologian ja terveystiedon.

– Harmittaa, kun lukion ensimmäisenä vuonna ei vielä tiennyt mitä haluan tulevaisuudelta. Fysiikan ja kemian kurssit jäivät sen takia käymättä, se hankaloittaa lääkikseen pääsyä, Saari jatkaa.

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen alle kolmasosa saman vuoden ylioppilaista jatkaa opiskelua suoraan, tiedetään aikaisemmilta vuosilta. Selkein syy tälle ilmiölle vaikuttaa olevan jatkuvasti kiristyvä kilpailu.

Myös vuonna 2016 voimaan astunutta ensikertalaiskiintiötä on parjattu.

– Ensikertalaiskiintiön myötä työttömien ylioppilaiden määrä on kasvanut. Ihmiset jäävät mieluummin viettämään välivuotta, jotta eivät olisi ”saastuneita” hakiessaan haluamaansa opintopaikkaan, kertoo koulutusasiantuntija Lea Goyal Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Tilastokeskuksen mukaan 71 prosenttia uusista ylioppilaista ei jatkanut vuonna 2016 tutkintotavoitteista opiskelua. Kymmenessä vuodessa jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi 14 prosenttiyksikköä.

Korkeakoulujen valinnat muuttuvat

Tänä vuonna lukion tai ammatillisen perustutkinnon aloittavat suunnittelevat opintojaan entistä tarkemmin.

Viimeistään vuodesta 2020 lähtien nykyistä merkittävämmässä osassa tulee olemaan loppututkinnon arvosana, kun voimaan astuu niin sanottu todistusvalinta.

– Perusopetuksessa suunnitellaan eri jatko-opintovaihtoehtoja. Opinto-ohjauksen merkitys kasvaa edelleen toisen asteen opintojen aikana, kertoo Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja Armi Nurmi.

Todistusvalinta laajenee vuoteen 2020 mennessä. Valtaosa todistusvalinnan opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille. Yhteispistevalinnasta on tarkoitus luopua.

Korkeakoulut myös kehittävät korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan pääsykokeet vaativat pitkäkestoista valmistautumista, joka painostaa nuoria.

– Antaessaan kaikkensa ylioppilaskirjoituksille monet nuoret eivät jaksa samaan aikaan valmistautua korkeakoulujen pääsykokeisiin, sanoo Nurmi.

Opiskelijavalintauudistuksen arvioidaan lisäävän oppimismotivaatiota kaikille toisella asteella, kun arvosanojen merkitys kasvaa.

Uudistuksen tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .