Nato-jäsenyyden hakemismahdollisuutta pidetään yllä

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessa hallitusneuvottelijat toteavat, että Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa. Suomi myös ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Linjauksessa todetaan, että erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.

Venäjän ja EU:n keskinäissuhteiden ja yhteistyön parantaminen vahvistaisi koko Euroopan turvallisuutta ja taloutta. Tämän yhteistyön tulee kuitenkin perustua kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseen.

Suomen puolustuksen uskottavuudesta halutaan huolehtia kaikissa oloissa. Sen vuoksi tuleva hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin esityksen mukaisesti.

Hallitus myös päättää Merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistää Ilmavoimien Hornet-hävittäjäkaluston uusimisen. Kertausharjoituksiakin luvataan toteuttaa riittävä määrä.

Kehityspolitiikassa tuleva hallitus aikoo lisätä kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa. Pidemmän aikavälin tavoitteena säilytetään 0,7 prosentin bkt-osuus, vaikka samalla todetaan, että kehitysrahoitukseen kohdistetaan hallituskaudella säästöjä.