Nelma ja siika naitettiin onnistuneesti – risteymälajista saattaa tulla ruokakalaviljelyn uusi hittituote

Laukaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) viljelyaltaissa uiskentelee nelmoja, joista on toivottu vaihtoehtoa kotimaiseen ruokakalatuotantoon kirjolohen ja siian rinnalle.

 Tutkijat ovat kuitenkin todenneet, että vuonna 2010 Venäjältä Suomeen tuotu nelma ei sovellukaan laajempaan tuotantoon sellaisenaan. Tutkimuksissa on havaittu, että paras hyöty tulokaslajista saadaan risteyttämällä se lähisukulaisensa siian kanssa.

– On tehty tällainen hybridi eli siian ja nelman risteymä. 2017 kesällä aloitettiin Laukaan kiertovesilaitoksessa kasvatuskoe ihan pienestä poikasesta ja viimeiset välipunnitukset tehtiin kesäkuun lopulla. Ne näyttävät aika selkeästi toteen, että siikanelma ja myöskin nelmasiika -risteymä (nimen alku naaraan mukaan) oli huomattavasti parempikasvuinen kuin kumpikin laji sinänsä, Luken vesiviljelyn asiantuntija Risto Kannel kertoo.

Hänen mukaansa ratkaisuun oli moniakin syitä. Nelma on sellaisenaan hidaskasvuinen kala ja siinä on heikko saanto eli kalasta jää liian vähän syötävää jalostuksen jälkeen suhteessa kalan kokoon. Kalankasvattajan näkökulmasta yhdistelmä on huono. Siika vastaavasti kasvaa nopeammin ja siinä on hyvä saanto.

– Risteymä kasvoi noin kaksi kertaa paremmin kuin pelkkä nelma ja myöskin paremmin kuin pelkkä siika, Kannel paljastaa.

Kyseessä on heteroosi-ilmiö eli molemmat lajit hyötyvät risteytyksestä hyvän geeniyhdistelmän ansiosta. Menetelmää käytetään Suomessakin yleisesti maatalouden kasvi- ja eläinjalostuksessa.

– Ihan selkeä tavoite on, että halutaan herätellä kalankasvattajien mielenkiintoa. Toivotaan, että tämä laji voisi tarjota uuden vaihtoehdon nykyisten rinnalle.

Luonnonvaraisena nelma voi kasvaa jopa yli 20-kiloiseksi ja se on suosittu ruokakala Venäjällä, minkä vuoksi laji haluttiin tuoda Suomeen. Luontoon sitä ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi istuteta.

– Se on vieraslaji, joten sitä ei haluta päästää Suomen luontoon lisääntymään, Kannel perustelee.

Tutkijat ovat kuitenkin Luken erikoistutkija Juha Koskelan johdolla kehitelleet maailmalla käytettyä kikkaa.

– Tästä risteymästä on tehty kolmikromosomisia steriilejä yksilöitä. Ne ovat lisääntymiskyvyttömiä, joten ne eivät voi sekoittua luontaisiin kalakantoihin, Kannel kertoo.

Hänen mukaansa tekniikka on maailmalla yleinen ja sitä vaaditaan myös luonnonsuojelun nimissä. Esimerkiksi Kannel nostaa Kanadassa istutettavaksi kasvatettavat kirjolohet.

– Tutkijoiden mielestä steriili kala ei ole mikään kummallisuus. Se on ihan rutiinia tiettyjen lajien kasvatuksessa ja ihan hyväksi todettu. Voihan se joidenkin mielestä tuntua väärältä, Kannel pohtii.

Nelmasta jalostettua steriilimuotoa ei ole kehitetty ensisijaisesti luontoon vaan kalankasvatukseen.

– Se voisi avata mahdollisuuden myös niille, jotka haluavat kasvattaa kaloja luonnonmukaisemmin läpivirtauslaitoksissa. Mahdolliset karkulaiset eivät aiheuttaisi luonnossa haittaa lisääntymällä.

Toistaiseksi nelman viljely on Suomessa luvallista vain kiertovesitekniikkaa käyttävissä laitoksissa, joissa ei ole vaaraa kalojen karkaamisesta luontoon.

Nelman ja siian risteymälajilla ei ole vielä virallista nimeä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .