Nelostien uusi silta Äänekoskella avattiin liikenteelle etuajassa, satapäinen yleisö seurasi – katso kuvat

Äänekoskella vietettiin harvinaista tilaisuutta perjantaina, kun valtakunnan pääväylän valtatie neljän liikenne siirtyi uudelle linjalle. Liikenne kulkee nyt välillä Myllyntaus ja Äänekosken kaupunki uuden, syksyllä valmistuneen Tärttämäen sillan yli. Vanha Nelostie jää rinnakkaistiekäyttöön. Käyttöön tuli myös Äänekosken kaupungin uusi pääliittymä.

Valtatien 4 parantaminen ja uudistaminen käynnistyivät vuonna 2017, ja Keski-Suomen ely-keskuksesta Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Jukka Lehtinen nostaa hattua Äänekosken kohdan suunnitelleille ja rakentaneille ihmisille. Metsä Group ilmoitti keväällä 2014, että siihen kuuluva Metsä Fibre Oy valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle.

– Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa on kehitetty Äänekosken seudun ja koko Keski-Suomen liikenneyhteyksiä vastaamaan alueen kasvavia liikennemääriä. Äänekosken kohta avattiin liikenteelle puoli vuotta etuajassa.

 

Suunnittelua tehtiin jo tehdaspäätöstä ennakoiden vuonna 2014, kun Metsä Group julkisti hankkeen. Parantamistarpeet olivat tiedossa, kun päätös tehtaasta tehtiin 2015. Rakentamisen ohessa on suunniteltu ja toteutettu uusi tielinja ja vaativia eritasoliittymiä. Yhteensä Metsä Group Äänekosken biotuotetehtaaseen liittyvien liikenneyhteyksien parantamiseen käytetään 81,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa on parannettu ratayhteys Jyväskylän ja Äänekosken välillä sekä saatu jo valmista aikaan kantatie 69:llä, sekä maanteillä 627 ja 633. Kokonaisuudesta kesken on vielä Nelostie Äänekosken etelä- ja pohjoispuolelta, luettelee Lehtinen.

 

Äänekosken kohdan tilaajana on toiminut Liikennevirasto eli Väylä. Projektipäällikkö Jarmo Niskanen seisoi univelkaisena haastateltavana Tärttämäen sillan kannella lokakuussa. Nyt mies esikuntineen näyttää levänneemmältä, vaikka viikonvaihteen lottopotit ovat keveitä kasoja hänen ohjaamiin kuluihin verrattuna.

– Tässä kohtaa panostettiin 29 miljoonaa euroa ja minä olen vastuullisena toimijana mukana myös Kirri-Tikkakoski välin parannuksessa. Siinä rakentamisen kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa.

Toimin mielelläni täällä käyttämällämme suunnittele–toteuta -mallilla. Siinä voi tasata isoon työmaahan liittyviä paineita tilaajan ja tuottajan välillä. Tilaaja ei kaada talousvastuuta yksin tuottajan harteille. Olennaista on avoin keskustelu ja toimiva ongelmanratkaisu. Mallissa urakoitsija saa tilaa tehdä ratkaisuja tiesuunnitelman raameissa. Näin rakentajien hyvää osaamista saadaan hyötykäyttöön. Meillä on lopputuotteelle tiukat vaatimukset, ja urakoitsijalla on välitavoitteita matkalla. Tällaisessa laatuvastuurakentamisessa urakoitsijalla on toistuva velvollisuus raportoida toteutuvasta laadusta, sanoo Niskanen.

 

Destia on pääurakoitsija nyt avatun alueen etelä- ja pohjoispuolella. Sen aliurakoitsijana toimivan Maanrakennus Aimo Kumpulaisen Oy:n toimitusjohtaja ja konekuljettaja Jouni Kumpulainen kaivureineen kasaa meluvallia Väylän urakka-alueen rajan läheisyydessä sen pohjoispuolella.

– Ei tuo puoli vuotta etuajassa liikenteelle avaaminen vaikuta meidän töihin mitenkään. Kohteemme ovat täällä sivummalla. Isä näkyy koneineen tuolla 350 metrin päässä, ja meillä on yhtiössä menossa sukupolven vaihdos. Tuuraan tässä vakikuskia muutaman päivän. Olen koulutukseltani insinööri, ja tavallisiin tehtäviini kuuluvat urakkalaskelmat. Nelostien kohentaminen on ollut yhtiölle hyvä työmaa, sanoo Kumpulainen.

Tärttämäen silta on kotimaan mittakaavassa iso kohde

Tärttämäen silta oli poikkeuksellisen kookas kohde Suomessa. GRK:n työmaapäällikkö Toni Jauho on tottunut rakentamiseen kaupunkimaisemmassa ympäristössä.

– Olen tehnyt enemmän töitä urbaanissa ympäristössä, jossa työmaat ovat ahtaassa tilassa ja kupeessa liikennettä sekä jalankulkijoita. Täällä liikenne on ollut työmaaliikennettä, työmaa-alue iso ja työväkeä paljon.

Tuollaista siltaa ei varmaan uralla heti tule vastaan. Valuaikaan työmaalla oli 80 henkeä, normaali miehitys on ollut noin 50, ja nyt juuri töissä on 30 henkeä. Johtamisessa viikkopalaverit ovat tärkeä informaation siirtäjä. Siinä ovat läsnä kaikki työnjohtajat, ja se avaa selkeän kuvan seuraavasta työviikosta, toteaa Jauho.

 

Alemman tieverkon rakennustyöt sekä parin sillan rakentaminen alkaa vuodenvaihteen jälkeen. Tavoitteena on, että valmista on syyskuussa. Lopullinen kulutuspinta asfaltoidaan sopimuksen mukaisesti ensi vuonna.

GRK:n projektipäällikkö Markku Hokkanen on Niskasen kanssa samoilla linjoilla suunnittele–tuota -mallista. Ongelmatilanteissa on näkynyt tilaajan pyrkimys jouhevaan työn etenemiseen. Ongelmissa on edetty asia edellä.

– Väyläpuolen työt ovat edenneet hyvin. Liikenneohjauslaitteet, kaiteet, valaistus ja väliaikaiset tiemerkinnät ovat kunnossa. Näin valtatie sekä neljä ramppia saadaan liikennekäyttöön jo nyt, sanoo Hokkanen.

 

Uuden tiejakson avaamiseen liittyy joukko tilapäisiä liikenneopasteita, ja sellaisia ovat kokoamassa Juho Penttinen sekä Kauko Arkko pysäköimänsä Rakennuspalvelu Aalinniemi Oy:n lavapakun kupeessa. Penttisen mukaan nopeaa aikataulua ei ole revitty työntekijöiden selkänahasta.

– Toki tässä on painettu pitkää päivää, mutta eipä ole ollut kahta samanlaista. Usein aamupalavereissa on selvinnyt, mitä päivä pitää sisällään. Mukavan vaihtelevia töitä on tarjolla, sanoo Penttinen.

– Ihan tavallinen tietyömaa tämä on, tosin iso. Nopea eteneminen ei sinänsä ole raskauttanut arkea. Johtaminen on ollut sellaista, että siirrymme jouhevasti tehtävästä toiseen ilman odottelua, pohtii Arkko.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .