Nettipalvelut ja some-jätit keräävät runsain mitoin ihmisten henkilötietoja – selkeä sopimus datan käsittelystä rakentaisi luottamusta

Vaikutusvalta omien henkilökohtaisten tietojen käyttöön lisää selvästi luottamusta dataa käsittelevää palveluntarjoajaa kohtaan, selviää Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran teettämästä kansainvälisestä kyselytutkimuksesta.

Vastaajista reilu puolet arvioi, että luottamus lisääntyi paljon, jos omien tietojen myymisen kolmansille osapuolille pystyi itse hyväksymään tai kieltämään. Yhtä vaikuttavana ei pidetty mitään muuta esitettyä ominaisuutta, kuten rahallista korvausta datan käytöstä tai yksilöllisiä lisäpalveluita.

–  Aivan selvästi esiin nousi se, että mitä selkeämpi diili ihmisen ja palveluntarjoajan välillä on siitä, miten ihmisen dataa kohdellaan, sitä suurempi luottamus palveluntarjoajaan oli, kertoo asiantuntija Riitta Vänskä Sitrasta.

–  Näistä tulee helposti mieleen, että yritysten kannattaisi nostaa datankäyttöön liittyvät eettiset kysymykset osaksi yritysvastuuta omaksi kilpailuedukseen. Luotettavuus voisi nostaa yrityksen brändiä.

Kantar TNS:n marras–joulukuussa toteuttamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 8  000 ihmistä Suomesta, Saksasta, Ranskasta ja Hollannista. Kyselyssä selvitettiin asenteita henkilökohtaisten tietojen jakamista ja niiden käsittelyä kohtaan.

Langat tiukasti käsissä

Kyselyn mukaan suomalaisista 74 prosenttia haluaa mieluiten antaa itse ja yksitellen luvat henkilökohtaisten tietojensa käyttöön verkkopalveluissa. Näin ajattelevien suomalaisten osuus on selvästi suurempi kuin kaikkien vastaajien keskiarvo, joka on 59 prosenttia.

Vaihtoehtoina omatoimiselle luvittamiselle oli muun muassa datankäyttölupien antaminen tekoälyyn pohjautuvan järjestelmän avulla.

–  Suomi erosi muista maista siinä, että vain 10 prosenttia ei osannut sanoa asiasta mielipidettään. Muissa maissa niin vastanneita oli 20 prosentin molemmin puolin, Vänskä kertoo.

Suomalaiset olivat omien tietojen jakamisessa lähes kautta linjan tiukempia kuin kyselyyn vastanneet keskimäärin. Vain arvoihin ja vakaumukseen sekä kulutukseen ja ostamiseen liittyviä tietoja suomalaiset olisivat valmiita antamaan hieman keskimääräistä hövelimmin, mutta varsinkin henkilö- ja paikkatietojen antamista suomalaiset arastelevat. Raha-asioissa ja terveystiedoissa asenteet ovat vain hiukan keskimääräistä tiukempia.

Terveys- ja perimätietojen käyttöön tieteelliseen tutkimukseen suomalaiset sen sijaan suhtautuvat hyvin avoimesti muihin verrattuna: noin kaksi viidestä olisi valmis jakamaan tietonsa tällä perusteella. Muissa verrokkimaissa halukkaita tieteen edistäjiä oli yli puolet vähemmän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.