Neuvostovankeja kohdeltiin maatiloilla yleensä hyvin, tiukat ohjeet eivät uponneet isäntäperheisiin – Tutkimukseen haastateltujen jatkosodan ajan lasten mukaan vankien kanssa syntyi usein ystävyys

Suomalaisilla maatiloilla työskennelleitä sotavankeja kohdeltiin usein paremmin kuin ankarat säännöt määräsivät. Sääntöjen mukaan vankien ei olisi pitänyt olla tekemisissä siviilien kanssa. Lisäksi heitä olisi pitänyt jatkuvasti vartioida ja teljetä heidät vapaa-ajalla lukkojen taakse.

Arkielämä muodostui kuitenkin usein päinvastaiseksi, kertovat Oulun yliopiston tutkijat, jotka ovat haastatelleet vankeihin tutustuneita suomalaisia.

Tutkijat kutsuvat siviilien asennetta hiljaiseksi vastarinnaksi, joka ei niinkään kohdistunut Puolustusvoimiin instituutiona vaan byrokraattisina ja suorastaan hölmöinä pidettyihin sääntöihin. Tiukoille määräyksille saatettiin myös naureskella.

Haastateltavien muistitiedot paljastavat, että vankeihin tutustuttiin, heidän kanssaan saatettiin ystävystyä ja romanssejakin syntyi. Tarinoissa toistuivat myös haikeat eron hetket, kun vangit palautettiin Neuvostoliittoon vuonna 1944.

Tutkijat Outi Autti ja Marjo Laitala haastattelivat pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa asuneita ihmisiä, jotka olivat jatkosodan aikaan lapsia tai teini-ikäisiä. Tutkijoiden käytettävissä oli myös kirjoituksia vangeista.

Vankikopit jäivät vähälle käytölle

Vankienpitoa koskevia sääntöjä piti noudattaa rangaistuksen uhalla, ja tätä myös valvottiin tarkastuskäynneillä.

–  Vastarintaa nousi siitä, että määräykset eivät sopineet maaseudun tapakulttuuriin ja elämänmenoon, Autti kertoo.

Säännöt aiheuttivat myös käytännön hankaluuksia. Koska miehet olivat sodassa, vartijoita ei yksinkertaisesti riittänyt tarpeeksi.

Hankalana pidettiin myös ohjetta, jonka mukaan taloihin piti rakentaa vangeille lukittava koppi. Useimpien muistelijoiden mukaan koppeja ei rakennettu tai ainakin ne jäivät käyttämättä.

YYA-aikana tutuksi tullut kotiryssä-käsite juontuu jo tältä ajalta. Sillä tarkoitettiin tavallisesti vankia, jota ei lukittu erilleen talonväestä.

Vankien lempeä kohtelu ei aina ollut täysin pyyteetöntä. Heidän ahkeruuttaan pidettiin arvossa, ja vangit tavallaan lunastivat hyvän kohtelun työteliäisyydellä ja sopuisalla luonteella. Vangit eivät saaneet laiskotella eli "looteria maata".

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Ravustuskausi käynnistyy puolilta päivin – saaliista odotetaan kohtalaista tai hyvää

Koneiden pärinää ja isoja autoja – Mid Finland Truck Meeting kokosi kansaa Viitasaarella

Katso video: Keihäänheiton maailmanmestarin Kimmo Kinnusen mukaan häviäminen olisi hyvä oppia teini-iässä – Pylkönmäellä vietettiin lasten olympialaisia jo 45:ttä kertaa

Grilli syttyi palamaan Hesburgerissa Keljon kauppakeskuksessa – "Henkilökunta toimi hienosti"

Vesitse kohti Jyväskylää – Päijännepurjehdus järjestettiin 47. kerran: Padasjoelta ulapalle lähti kaikkiaan 110 alusta

Joonas ja Tea Pylsy astuivat alttarille yhtenä Jyväskylän seurakunnan suosituimmista hääpäivistä – "Yllätti, kuinka aikaisin pitää olla liikkeellä, jos on mielessä jotain tiettyä"

Keuruun markkinat on kesän kohokohta myös entisille keuruulaisille – "Kyllä tänne pitää joka kesä tulla"

Katso video: Satoja ihmisiä kävi ihmettelemässä Harri Pesosta ja MM-pokaalia – Muurameen rakennetaan "Pesosen portaat"

Uskoa ei tarvitse hävetä, sanoo opistoseuroille saapunut laukaalainen Veera Kauppila

Henkilöauto ajoi ojaan ja kääntyi katolleen Pylkönmäellä – kuski sairaalaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.