Niinistö FT:lle: Suomalaiset eivät tue Nato-jäsenyyttä ja minä olen suomalainen

Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä vahvistaa jo sellaisenaan Suomen turvallisuutta, sanoo presidentti Sauli Niinistö talouslehti Financial Timesin haastattelussa.

–  Suomalaiset eivät tue (Nato-jäsenyyttä) ja minä olen suomalainen.

Niinistön mukaan EU-maiden on kohdeltava Venäjää kunnioittavasti ja ratkaisuhakuisesti.

–  Hän (presidentti Vladimir Putin) ei unohda ystäviään, jos häntä on kohdeltu kunnioittaen, Niinistö sanoo lehdelle.

Lehden mukaan Niinistö puhuu pitkästä kokemuksesta. Presidentti viittaa haastattelussa 1990-luvun alkuun, jolloin Putin toimi Pietarin kaupunginhallinnossa ja teki yhteistyötä turkulaisten poliitikkojen kanssa. Eläkkeelle jääneet valtuutetut ovat vielä nykyisinkin saaneet Putinilta kutsuja Moskovaan.

Niinistö korostaa haastattelussa, että Suomi ei suhtaudu pehmeästi Venäjään. Lehden mukaan Suomi tuomitsi ensimmäisenä maana Krimin haltuunoton ja on noudattanut täysimääräisesti Venäjän vastaisia pakotteita.

Niinistö kertoo olevansa huolissaan transatlanttisten suhteiden murenemisesta Yhdysvaltain vetäydyttyä Iranin ydinsopimuksesta. Niinistön mukaan tilanne on avannut Venäjälle ikkunan lähentyä Euroopan kanssa. Hän ottaa esimerkiksi Putinin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin äskettäisen tapaamisen Sotshissa.

– Ystävällinen on liikaa sanottu, mutta heillä oli vähintäänkin rakentavat keskustelut.

Tutkija: Nato-kortin käyttäminen pelotteena ongelmallista

Niinistön haastattelu herätti keskustelua viestipalvelu Twitterissä. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun mukaan Nato-jäsenyyskortin käyttämiseen pelotteena liittyy useita ongelmia.

– Turvallisuustilanteen kiristyminen pitäisi nähdä huomattavan paljon ennakkoon. Tämä (on) itse asiassa ristiriidassa nykyisen epävarmuutta ja yllätyksellisyyttä korostavan turpo-puheen kanssa, Pesu tviittasi.

Pesu arvioi, että Nato-jäsenyysprosessi on myös kiristyvässä tilanteessa hyvin epävarma, ja sen kariutuminen tai viivästyminen voisi olla kohtalokasta.

Pesun mielestä keskustelu Nato-optiosta menettää koko ajan merkitystään, kun Suomi rakentaa "kolmatta linjaa", joka perustuu EU-yhteistyöhön, maantieteellisen aseman tärkeyteen sekä puolustuspoliittisen yhteistyön tuomaan yhteistoimintakykyyn ja poliittisiin siteisiin.