Niinistö: Puolustusvoimain komentajalle lisää valtaa turvallisuussyistä

"Päätöksentekoa ei ole tarkoitus siirtää armeijalle".

Puolustusministeriö jatkaa kipakasta arvostelusta huolimatta lain valmistelua, joka toisi yksin Puolustusvoimain komentajalle oikeuden määrätä enintään 25 000 reserviläistä valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen.

Asian vahvisti tiistaina Keskisuomalaiselle puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).

– Tätä uudistusta viedään eteenpäin, jotta Puolustusvoimilla olisi parempi kyky ennaltaehkäisevästi säädellä valmiutta turvallisuustilanteen niin edellyttäessä ilman, että ajaudutaan poikkeusoloihin ja joudumme turvautumaan poikkeusolojen lainsäädäntöön, Niinistö totesi.

Valtioneuvoston kanslia (VNK) ja oikeusministeriö eivät hyväksy, että Puolustusvoimain komentaja saisi yksin päättää poikkeusolojen kertauskäskystä koskien enintään 25 000 reserviläistä. VNK katsoo lausunnossaan, että komentajan päätös pitäisi viedä puolustusministerin esityksestä valtioneuvoston ratkaistavaksi.

– Tarkoitus ei ole siirtää poliittiselle päättäjälle kuuluvaa päätöksentekoa armeijalle, eikä musertaa demokraattista tai parlamentaarista päätöksentekoa. Operatiiviseen valmiuteen liittyvät asiat ovat lain mukaan sotilaskäskyasioita, Niinistö vastasi kritiikkiin.

Kertauskäsky astuu voimaan heti

Arvostelua on herättänyt myös se, että kertauskäsky astuu voimaan heti, kertausajan enimmäiskestoa ei ole määritelty, eikä käskystä voi kieltäytyä. Miten näin radikaalit toimet ovat perusteltavissa?

– Suomen turvallisuustilanne on muuttunut asevelvollisuuslain edellisen uudistuksen jälkeen ja siksi tätä hallituksen esitystä viedään eteenpäin, Niinistö totesi ja jatkoi:

– Puolustusvoimain komentajalla on jo nyt oikeus käskeä kertausharjoitusten toimeenpanosta. Ongelma ei ole päätöksenteossa, vaan kertausharjoituskäskyn minimiaika. Käsky kun on saatettava tiedoksi kolme kuukautta ennen kertausharjoitusta.

Niinistö myös huomautti, että laki mahdollistaa tälläkin hetkellä valmiudellisista syistä käskettävät kertausharjoitukset.

– Niissä pitää olla erilaiset perusteet enimmäiskeston tai vapautuksen hakemisen suhteen kuin koulutuksellisissa kertausharjoituksissa. Muutoin valmiudelliset syyt saattavat vaarantua.

Niinistön mukaan asevelvollisuuslaista lausuntokierroksella saatu palaute ”otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon”.

Hallitussihteeri Perttu Wasenius puolustusministeriöstä kertoi, että lausunnot on käyty läpi ja niissä oli ”paljon hyviä kehitysehdotuksia”.

– Lausunnot otetaan luonnollisesti huomioon, mutta linjauksia esityksen lopullisesta sisällöstä ei ole ehditty tekemään. Puolustusministeri päättää viime kädessä ministeriön esityksen sisällöstä.

Waseniuksen mukaan lakiesityksen aikataulu on pysynyt ennallaan eli se on edelleen tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa.

Tästä on kyse

Komentajan määräysvallan laajentamista on perusteltu turvallisuusympäristön muutoksilla ja sillä, että Puolustusvoimat tarvitsee nopeampaa reagointia Suomeen kohdistuviin uhkiin.

Hallituksen esityksen mukaan Puolustusvoimain komentajan määräys valmiutta kohottavasta kertausharjoituksesta tulisi voimaan välittömästi.

Nykyisin käsky kertausharjoituksiin lähetetään vähintään kolme kuukautta ennen harjoitusta. Valmiusharjoituksesta ei voisi hakea vapautusta, ja palvelusmääräys pantaisiin täytäntöön oikaisuvaatimuksesta huolimatta. Oikeusministeriö kummeksuu tätä ja haluaa lakiesityksestä perustuslakivaliokunnan lausunnon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Puolustusvoimain komentajan käskyvallasta syntyi närää