Nimellä: Kansakunnan uusi huoli on syntyvyys

Puheet syntyvyystalkoista ovat turhia, kirjoittaa Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti tyytyväisenä lounasesitelmään Kesärannassa. Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja valtion velka alkaa supistua suhteessa kansantuotteeseen. Hallitus kokee päässeensä tavoitteisiinsa.

Pääministerillä on kuitenkin tuore huoli. “Uudet syntyvyystilastot ovat huolestuttavia. Ne tuottavat ainakin miljardin euron sopeutustarpeen seuraavalle hallitukselle.”

Suomalaisia syntyy vähemmän kuin aiemmin. Kahtena viime vuonna Suomessa syntyi vähemmän lapsia kuin väestöä kuoli. 1900-luvulla näin kävi kahdesti: sisällissodan vuonna 1918 ja välirauhan vuonna 1940.

Suomi on nyt kutistuva kansakunta. Vain muuttoliike eli maahanmuutto kasvattaa enää väestömäärää.

Miksi nuorille sukupolville ei synny entiseen malliin lapsia? Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on selittänyt asiaa nuorten miesten asemalla. Syntyvyys on kymmenen viime vuoden ajan laskenut samaan tahtiin kuin nuorten miesten pienituloisuus on lisääntynyt ja työllisyysaste laskenut. Hetemäen mukaan nuorten miesten työllisyysaste näyttäisi heijastuvan syntyvyyteen.

Nyt yli 18 prosenttia 15–34-vuotiaista miehistä on pienituloisia. Kymmenen vuotta sitten osuus oli kymmenen prosenttia. Poikien kouluarvosanat ovat huonompia kuin tyttöjen ja nuorten miesten koulutustaso jää siksi alhaisemmaksi kuin nuorten naisten. Ja kun koulutustaso on matala, työpaikkaa on vaikeampi löytää. Näistä tekijöistä sitten syntyy sukupuolten kohtaanto-ongelma.

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta huomauttaa, että ennen vuotta 2010 syntyvyys ja 25–34-vuotiaiden miesten työllisyysaste ovat kulkeneet eri polkuja. Hänen mukaansa tämän hetken korrelaatio ei välttämättä kieli aidosta syy-seuraussuhteesta. Hän kuitenkin pitää poikien ja nuorten miesten asemaa tärkeänä keskustelun aiheena.

Vihreiden poliitikko Osmo Soininvaara on kiinnittänyt huomiota siihen, että suurinta syntyvyyden lasku on ollut siellä missä syntyvyys ennen oli suurinta, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Hän kysyykin, pitäisikö syntyvyyden laskuun hakea syitä nuorten miesten lisäksi uskonnollisuuden vähentymisestä.

Uskonnon ja kirkon roolin vähentyessä ihmisten käytösmallit muuttuvat. Perhe ei enää ole entisellä tavalla yhteiskunnan perusyksikkö.

Syntyvyyden laskuun on varmastikin monia syitä. Todennäköistä on, että suomalaisten elämäntapa on viime vuosikymmeninä muuttunut niin, että syntyvyys pysyy todennäköisesti matalalla. Puheet syntyvyystalkoista ovat turhia.

Yksi todennäköinen syy syntyvyyden laskuun on elämäntapojen muutoksen lisäksi nuorten aikuisten elämän epävarmuus. Koulutus- ja työpaikkaa on vaikea saada ja työt ovat usein ainakin aluksi silpputyötä. Tämä näköalojen lyhyys ja yhteiskunnan joustojen vaatimus heijastuu moneen asiaan, syntyvyyteenkin.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.