Nollatuntisopimuksista ei päästy yksimielisyyteen – työmarkkinajärjestöt eivät kelpuuta työryhmän mietintöä

Ne jättivät tänään lausuntokierrokselle lähteneeseen mietintöön eriäviä mielipiteitä.

Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yhteisymmärrykseen nollatuntisopimuksista ja työaikalain muutoksista. Ne jättivät tänään lausuntokierrokselle lähteneeseen mietintöön eriäviä mielipiteitä.

Työaikalakia ja nollatuntisopimuksia puitiin kahdessa työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä. Nollatuntisopimuksilla tarkoitetaan yleisimmin työsopimusta, jossa työajan on sovittu vaihtelevan esimerkiksi nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Suomessa arviolta 80 000 ihmistä työskentelee nollatuntisopimuksella.

Järjestöt pitävät ehdotuksia riittämättöminä

Esityksessä vaihtelevan työajan sopimukset rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Työnantajan olisi annettava työntekijälle arvio ennakoidusta työn määrästä.

Vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä voisi myös jatkossa kieltäytyä hänelle merkitystä työvuorosta silloin, kun hän on sopinut työvuorosta toisen työnantajan kanssa tai hänellä olisi kieltäytymiseen muu pakottava syy.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n mielestä nollatuntisopimuksilla työskentelevien tilanne ei työryhmän esityksen keinoilla kuitenkaan parane.

SAK esittää, että työsopimuksessa olisi aina sovittava sitovasti jostakin tuntimäärästä ja että tuntimäärää tarkasteltaisiin säännöllisesti.

– Koska arvio työn määrästä ei sido työnantajaa, esitys ei käytännössä parantaisi nollatuntisopimuslaisten asemaa, SAK:ta työryhmissä edustanut juristi Anu-Tuija Lehto kommentoi tiedotteessa.

– Silpputyön ja epävarmuuden suosiminen on kummallista tilanteessa, jossa Euroopan komissio on huhtikuussa 2017 esittänyt nollatuntisopimusten kieltämistä, Lehto lisäsi.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota nollasopimuksen perusteella tuntiakaan, mutta työntekijä on sidottu mahdolliseen työn vastaanottamiseen, sanoo STTK:n johtaja Katarina Murto tiedotteessa.

Työnantajalle asetettu velvoite arvioida tulevaa työn määrää ei STTK:n mukaan suojaa työntekijää nollasopimusten epäkohdilta riittävästi.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan uudet esitykset vaikeuttaisivat työllistymistä. Sen sijaan EK kannattaa keikkatyöntekijän aseman parantamista työsuhteen päättyessä.