Nollatuntisopimusten käyttöön esitetään rajoituksia – tuntimäärän pitäisi noudattaa kiinteää työvoiman tarvetta

Muutoksen uskotaan helpottavan työntekijän mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä.

Hallitus esittää rajoituksia niin sanottuihin nollatuntisopimuksiin ja muihin vaihtelevaa työaikaa noudattaviin sopimuksiin. Muutoksen uskotaan helpottavan työntekijän mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä sekä ennakoida työvuoroja ja tulotasoaan.

Hallituksen esityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi lähtökohtaisesti käyttää, jos työvoiman tarve on kiinteä. Työnantaja ei saisi tarjota matalampaa tuntimäärää kuin mikä todellinen, kiinteä työvoiman tarve työpaikalla on.

Jos työntekijällä teetetään aina työtä esimerkiksi 20–30 tuntia viikossa, pitäisi tämän tuntimäärän olla myös työntekijän työajan alaraja.

Hallitus esittää, että vaihtelevaa työaikaa tekevältä työntekijältä pitäisi myös tietyin ehdoin pyytää suostumus, jos työnantaja haluaa teettää lisätyötä työvuoroluetteloon merkityn työajan päälle.

Lisäksi hallitus haluaa täsmentää vaihtelevaa työaikaa tekevän oikeutta sairausajan palkkaan. Sairausajan palkka pitäisi maksaa silloin, kun työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, työvuorosta on muutoin sovittu tai voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.