Nuoret naiset törsäävät vaatteisiin, ruokaan ja baariin, mutta maltilla

Suurin osa nuorista naisista pitää itseään maltillisina ja järkevinä rahankäyttäjinä.

Jos nuorten naisten rahankäyttö karkaa käsistä, se karkaa käsistä useimmiten vaateostoksilla, ruokaostoksilla tai baarissa, kertoo luotonhallinta ja maksamispalveluyritys Lindorffin ja tutkimusyhtiö Evidensin toteuttama tuore tutkimus nuorten naisten rahankäytöstä.

Törsääminen ei kuitenkaan ole yleistä. Tutkimukseen vastanneet 300 19–26-vuotiasta naista paljastuivat valtaosin maltillisiksi rahankäyttäjiksi: vastanneista 57 prosenttia pitää itseään järkevinä ja suunnitelmallisina rahankäyttäjinä. Järkevyys ja suunnitelmallisuus korostuivat kyselyssä vastaajien iän kasvaessa. Samalla kuitenkin runsas puolet vastaajista kertoi, että heillä oli jokin suosikkituoteryhmä, jonka kohdalla rahankäytössä ei pihistellä.

40 prosenttia vastaajista kertoi kuitenkin raha-asioiden myös ahdistavan. Ahdistavaksi koettiin muun muassa se, ettei raha välttämättä riitä kaikkiin perustarpeisiin, aina halvimman vaihtoehdon ostaminen, säästöjen puute ja rahan riittävyys laskuihin tai kuukauden loppuun. Ahdistusta aiheutti sekin, ettei esimerkiksi säännöllisestä palkkatyöstä tai eläkkeiden riittävyydestä ole varmuutta.

Vastaajien joukosta muodostettiin tutkimuksessa kolme ryhmää. Tutkimuksen tekijöiden mukaan 49 prosenttia vastaajista on "harkitsevia haaveilijoita", 29 "prosenttia viileitä tarveharkitsijoita" ja 22 prosenttia "huolettomia huithapeleita".

Ensimmäisessä ryhmässä rahaa pyritään käyttämään järkevästi, mutta välillä esimerkiksi heräteostoksille annetaan periksi. Toisen ryhmän jäsenet puolestaan pitävät tarkasti huolta taloudestaan eivätkä lankea esimerkiksi heräteostoksiin. Taloudellisia vaikeuksia ei ole. Kolmannessa ryhmässä rahankäyttö on laveaa, taloudellisia vaikeuksia on ollut ja rahankäytössä tarvittaisiin neuvontaa ja apua.

Tutkimuksessa kartoitettiin nuorten naisten arkisia kulutustottumuksia ja rahan kuluttamista ilman asumiskuluja ja muita pakollisia menoja. Tässä kehyksessä kyselyyn vastanneilla rahaa kului selvästi eniten ruokaan tai ruoanlaittoon. Sen jälkeen rahaa kului järjestyksessä eniten vaateostoksiin, kauneuden- ja terveydenhoitotuotteisiin, kahviloihin ja ulkona syömiseen.

Yli puolet vastaajista oli samaa mieltä väitteen "en halua ostaa kalliita merkkejä/tuotteita, olen hintatietoinen" kanssa.

Maltillista kuvaa nuorten naisten rahankäytöstä tukee se, että vastaajista 81 prosenttia kertoi varautuneensa yllättäviin kuluihin säästämällä ja sijoittamalla. Samoin 56 prosenttia vastaajista ilmoitti jättävänsä ostamatta haluamansa tuotteen, kunnes on saanut säästettyä siihen riittävästi rahaa. 22 prosenttia vastaajista ilmoitti jättävänsä tuotteen kokonaan ostamatta, loput puolestaan lainaisivat rahaa, maksaisivat erissä tai käyttäisivät luottokorttia.

Vastaajista 14 prosenttia kokee väitteen "olen muutaman kerran järjestänyt itseni taloudellisesti aivan liriin", kuvaavan itseään hyvin tai melko hyvin. Liristä vastaajat olivat selvinneet pääosin lainaamalla rahaa vanhemmiltaan, pidättäytymällä ostoksista, sopimalla maksusuunnitelmasta ja pikavipeillä.

Tutkimuksen toteutti Evidens Lindorffin tilauksesta. Tutkimukseen vastasi 300 19–26-vuotiasta naista helmikuussa 2016. Lisäksi tutkimuksessa pyydettiin neljää naista pitämään päiväkirjaa rahankäytöstään ja seurattiin naisten shoppailukierroksia.