Nuori karhu saattaa pöljäillä ja tulla pihoille Jämsässä – Petoyhdyshenkilö: Pelätä ei tarvitse, mutta hyvä olla varuillaan

Jämsässä Jämsänniemellä on kesän ajan liikkunut noin 1,5 vuotias karhu. Se on rohkea ja tonkii pihoja, mutta ei ole käyttäytynyt uhkaavasti, kertoo avustava petoyhdyshenkilö Jouko Aaltonen.

Karhulla on karkotuslupa, mutta sen karkottaminen pihoilta ei ole ongelmatonta. Se pitää tehdä osaavan henkilön toimesta, ja karhun saaminen kiinni itseteosta ei ole helppoa.

Aaltonen huomauttaa, että tilanne voi korjaantua itsestäänkin.

– Kun se saa lisää kokemusta ja oppii pärjäämään luonnon eväillä, se voi lopettaa pihakäynnit.

Peloissaan ei hänen mukaansa tarvitse olla.

– Pikkuisen on hyvä kuitenkin olla varuillaan. Havainnoista kannattaa ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.

Jos karhu tulee pihaan, harjanvarren kanssa sitä ei parane lähteä häätämään.

– Ikkunasta voi huudella ja paukuttaa kattilankantta. Jos kokee uhkaa eläimestä, tulee soittaa hälytyskeskukseen, kertoo Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula.

Kursula korostaa, että metsässä marjastaessa ei tarvitse olla peloissaan.

– Karhu väistää aina ihmistä. Kun normaalia ääntä pitää, karhu kyllä kuulee sen.

Jos vastassa on poikkeuksellisesti käyttäytyvä karhu, sen lähelle ei pidä tuppautua.

– Pitää poistua selkä menosuuntaan omia tulojälkiä pitkin. Yleensä käy niin, että sekä karhu että ihminen lähtevät molemmat eri suuntiin niin paljon kuin kintuista pääsee.

Eraus- eli vieroitusikäiset pennut ovat usein haasteellisia.

– Kun emo ajaa nuorukaiset maailmalle, ne eivät hallitse kaikkia maailman sääntöjä. Ne saattavat pöljäillä, ja käydä ihmisten roskiksilla, Kursula sanoo.

Tyhmänrohkeat eraukset aiheuttavat helposti myöhemmin ongelmia.

– Nyt se on pieni, eikä kovin vaarallinen. Mutta kun se tottuu ihmisiin, se käyttäytyy niin myös tulevina vuosina, jolloin se voi olla jo 200-kiloinen. Karhuja ei missään nimessä saa totuttaa ihmisiin. Nurkat olisi pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei syötävää löydy.

Karhun kaatoluvat ovat poikkeuslupia, sillä karhu on rauhoitettu. Tavoite on säätää kantaa sellaiseksi, että sen kanssa pärjätään tulevaisuudessakin. Lupia ohjataan sinne, missä karhuja on paljon. Lisäksi vahinkoja vodaan pyrkiä estämään.

– Keski-Suomen eteläpäähän myönnettiin kolme lupaa pääasiassa mehiläisvahinkojen estämiseen. Jämsässä, Korpilahdella ja Petäjävedellä on ollut isoja vahinkoja, joiden kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja, Kursula kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .