Nuorisojärjestöjen asemaa harkintaan uudessa nuorisolaissa

Pitäisikö poliittisten nuorisojärjestöjen avustaminen siirtää osaksi puoluetukea? Minkä ikäiset kuuluvat nuorisoon? Tulisiko huumetestaukset sallia nuorten työpajoissa?

Muun muassa tuollaisia kysymyksiä pohditaan nuorisolain uudistamisen yhteydessä. Lain valmistelu on aloitettu tänä keväänä opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM).

–Valmistelu on tarkoitus tehdä avoimesti ja yhteistyössä nuorisotyön, -toimen sekä nuorisopolitiikan toimijoiden ja nuorten kanssa. Tavoitteenamme on, että uudistettu laki tulisi voimaan vuoden 2016 alussa, kertoo OKM:n nuorisoyksikön johtaja Georg Henrik Wrede.

Yksi lakiuudistuksen kuuma peruna on poliittisten nuorisojärjestöjen asema. Nykyisin niitä avustetaan veikkausvoittovaroista, mutta eräät poliitikot haluaisivat siirtää järjestöjen tukemisen osaksi puoluetukea.

–Minun mielestäni nykymalli on hyvä ja toimiva. Siinä rahoituksen perusteena on järjestöjen tekemä nuorisotyö. Jos avustukset olisivat osa puoluetukea, niin tällöin jakoperusteena voisi olla esimerkiksi kansanedustajien määrä. Se ei kerro hirveästi nuorisotyön sisällöstä, Wrede muistuttaa.

Poliittisia nuorisojärjestöjä avustetaan samasta veikkausvoittovarojen potista, josta tuetaan myös ei-poliittisia järjestöjä. Puoluejärjestelmän toimijoita ei siis tueta poliittisina järjestöinä, vaan nuorisojärjestöinä.

Viime vuonna suurimmat avustukset saivat Suomen Keskustanuoret (670000 euroa), Kokoomuksen Nuorten liitto (650000 euroa) ja demareiden Nuorten Kotkien keskusliitto (642000 euroa). Perussuomalaiset Nuoret saivat vain 20000 euroa ja järjestö on kritisoinut kohteluaan poliittiseksi syrjinnäksi.

Kaikkiaan tuolloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) myönsi avustuksia 67 järjestölle. Yhteissumma oli reilut 11 miljoonaa euroa.

Valtioneuvoston asettama työryhmä selvitti jo viime hallituskaudella, voitaisiinko poliittisten nuorisojärjestöjen tuki muuttaa eduskunnan voimasuhteisiin perustuvaksi. Tuolloin ehdotus ei mennyt kuitenkaan läpi.

–Asia nousee varmasti uudelleen esiin, kun lakia nyt uudistetaan.

Ketkä ovat nuoria?

Valmistelijat joutuvat miettimään myös nuoren määritelmää. Nykylain mukaan nuoria ovat 0–28-vuotiaat.

–Määritelmä on väljä, eikä se vastaa yleiskielen eikä ihmisten käsitystä nuoresta tai nuoruudesta. Yleisesti nuoriksi mielletään noin 13–17-vuotiaat ja nuoriksi aikuisiksi ehkä 18–25-vuotiaat, Georg Henrik Wrede pohtii.

Uudessa laissa on tarkoitus säätää nykyistä tarkemmin nuorten työpajatoiminnan roolista. Nykyisin toimintaa ohjaa vain OKM:m päätös vuodelta 2006.

Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies on vaatinut, että työpajoilla tehtävästä huumausainetestauksesta säädetään lailla.

–Uudessa laissa tulisi määritellä selkeästi, onko työpajoilla oikeus teettää huumetestejä nuorilleen vai ei.

OKM:n nettisivuilla kenellä tahansa on mahdollisuus ehdottaa muutoksia nuorisolakiin. Voit kertoa myös näkemyksesi nuorisolakiin säädettävästä ikärajasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.