Nuorten huumeidenkäyttö on lisääntynyt Jyväskylässä – jopa alaikäiset myyvät itseään rahoittaakseen käyttönsä

Kaupunki puuttuu ongelmiin lisähenkilöstöllä.

– Aihe on kyllä tärkeä, mutta niin tulenarka, etten uskalla kommentoida. Tästä saa aina niin paljon lokaa niskaan, jos puhuu suoraan ja rehellisesti.

Näin vastaa jyväskyläläinen nuorisotyöntekijä, kun pyydän haastattelua nuorten huumeidenkäytöstä. Kun lupaan, että hän saa puhua nimettömästi, tarinaa alkaa tulla.

– Vielä kymmenen vuotta sitten nuoret polttivat tupakkaa ja joivat alkoholia. Nyt se on muuttunut radikaalisti. Tupakka ja alkoholi eivät ole enää in, mutta huumeidenkäyttö on yhä näkyvämpää ja huumeita on yhä helpompi saada.

Tilastot kertovat samaa. Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan Jyväskylässä huumeiden saatavuuden koetaan olevan helpompaa kuin muualla Suomessa keskimäärin. Myös käyttö on lisääntynyt: jyväskyläläisistä 8.- ja 9.-luokkalaisista jo 9,3 prosenttia kertoo kokeilleensa huumeita ainakin kerran. Eli melkein joka kymmenes kasi- ja ysiluokkalainen on kokeillut marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden lukema on 11,9 prosenttia, ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien peräti 22,5.

Täsmällisiä vertailulukuja ei ole, sillä kouluterveyskyselyssä kysymys esitettiin ensimmäistä kertaa. Kaikki haastatellut kuitenkin allekirjoittavat trendin: nuorten huumeidenkäyttö on lisääntynyt.

– Viidessä–kuudessa vuodessa on menty kovempiin aineisiin, ja suvaitsevaisuus huumeita kohtaan on kasvanut, nuorten aikuisten palvelukeskus J-Napin psykiatrinen sairaanhoitaja Kimmo Jouhki sanoo.

Vyyhtiin liittyvät myös lääkkeet: nuorimmat sekakäyttäjät ovat Jyväskylässäkin jo alle 15-vuotiaita. Päihdeongelmien mukana tulee usein myös väkivaltaa. Huumeisiin liittyy velanperintää ja maksurästejä, joita hoidetaan toisinaan prostituutiolla. Jopa alaikäiset saattavat myydä itseään.

– Eikä se ole täällä Jyväskylässäkään mikään uusi ilmiö, Jouhki toteaa.

 

Jyväskyläläisten nuorten huumeongelma nousi jälleen keskusteluun toissa viikolla, kun kaupunginvaltuustolle tuotiin tiedoksi vuoden 2017 hyvinvointikertomus ja yllä olevia lukuja esiteltiin päättäjille.

Kaupunki haluaa estää lumipallon paisumisen auttamalla nuoria. Siksi ensi vuodelle esitetään 700 000:ta euroa uusien työntekijöiden palkkaamiseen Nuorisovastaanotolle, J-Nappiin sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.

Samalla koko järjestelmä myllerretään perusteellisesti. Pirstaleinen kokonaisuus keskitetään yhden katon alle Nuorten taloon. Uudistus on tärkeä, sillä hajanaisuus on tähän saakka ollut nuorten palveluiden suurin ongelma.

– Tähän asti nuoren on pitänyt soveltua tiettyyn palvelumuottiin: pitää olla tietynikäinen tai käydä tiettyä koulua. Nämä rajoitteet täytyy purkaa. Pitäisi riittää, että nuori avaa oven ja seuraa keltaista viivaa oikeaan paikkaan, Jouhki linjaa.

Juuri tätä mallia Jyväskylä nyt tavoittelee. Nuorten talon aikataulusta tai sijainnista ei ole vielä tietoa, mutta jo tänä syksynä iso osa palveluista muuttaa Jyväskylässä Voimalan tiloihin, Sepänkatu 4:ään. Aukioloaikoja laajennetaan ja jalkautumista lisätään.

– Organisaatiokeskeisyyden täytyy vaihtua siihen, että lähtökohtana on nuori itse, mielenterveys-, päihde- ja väkivaltakoordinaattori Merja Pihlajasaari sanoo.

Iso aukko on tällä hetkellä myös alaikäisten päihdepalveluissa, sillä suunnitelmallinen keskittäminen on puuttunut, eikä palveluita käytännössä siksi ole ollut.

– Koko päihdekenttä on muuttunut. Nykyään tarvitaan ihan erilaista osaamista kuin kymmenen vuotta sitten, kertoo Päivi Kalilainen, perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujohtaja.

– Kyllä tässä on osittain jopa sormi suussa. Mutta pikkuhiljaa ja vahvalla yhteistyöllä ratkaisuja alkaa varmasti löytyä, psykososiaalisten palveluiden palvelupäällikkö Virve Hongisto sanoo.

Kaupungin tavoitteena on tehostaa perustason palveluita ja ennaltaehkäisevää apua. Niiden taas toivotaan vähentävän esimerkiksi erikoissairaanhoidon lähetteitä ja lastensuojelun laitossijoituksia, mikä säästäisi selvää rahaa.

– 700 000 euroa on aika nopeasti kuitattu, jos muutamakin nuori saadaan pelastettua, Jouhki vertaa.

Kouluterveydenhuollossa otetaan marraskuun alussa käyttöön seulova päihdekysely.

– Se on konkreettista ennaltaehkäisyä, että uskalletaan kysyä, Kalilainen sanoo.

Kouluterveyskyselyssä nousi esiin myös se, että aina kuraattorille tai psykologille ei pääse niin nopeasti kuin haluaisi.

– Jonot ovat Jyväskylässä liian pitkiä, Kalilainen vahvistaa.

Se voisikin olla seuraava resursointikohde, hän ehdottaa. Myös neuvolan rooli on tärkeä, sillä ennaltaehkäisy on sitä tehokkaampaa, mitä aiemmin se aloitetaan.

Nimettömänä haastateltu nuorisotyöntekijä ehdottaa, että vanhemmuutta pitäisi tukea entistä jämäkämmin. Hän peräänkuuluttaa myös yleistä välittämistä.

– Aikuisten tehtävä on välittää muistakin kuin omista lapsista ja nuorista. Myös kavereiden pitää huolehtia toisistaan, hän sanoo ja tietää, mistä puhuu.

Hän itse on menettänyt kaksi ystäväänsä huumeille.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .