OECD-raportti: maahanmuuttajien kielikoulutuksen tulokset jääneet heikoiksi Suomessa

Maahanmuuttajien kielikoulutuksen tulokset ovat jääneet heikoiksi Suomessa, kertoo uusi OECD-raportti Suomen kotouttamispolitiikasta.

Raportissa huomautetaan, että vuonna 2016 kielikurssit käyneistä oppilaista vain yksi viidestä saavutti työelämän valmennukseen vaaditun B1-tason kielitaidon. Alle puolet kaikista koulutetuista maahanmuuttajista saavutti kehittyvän kielitaidon A2-tason.

OECD:n mukaan kielitaidon puutteet johtavat maahanmuuttajien syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Vuonna 2015 kotouttamiskoulutuksessa kaksi viidestä osallistujasta päätyi työttömäksi tai työmarkkinoiden ulkopuolelle kotouttamisen päätteeksi.

Suomen tekemät uudistukset kotouttamiseen saattavat parantaa tilannetta, OECD toteaa. Vuoden 2015 jälkeen yleinen kielitaitovaatimus poistettiin ammatillisesta koulutuksesta ja kieliopintoja lisättiin koulutuksen aikana.

– On ammatteja, joissa hyvä kielitaito on ehdoton vaatimus, esimerkiksi hoitoalalla. Sitten on töitä, joissa on ajateltu, että työn ohella voit samalla oppia kieltä, kertoo työministeri Jari Lindström (sin.) STT:lle.

– Sitten on töitä, joissa on ajateltu, että opit sen työn, mutta samalla työn yhteydessä opit sitä käytännön kieltä. Tällä tavalla saataisiin nämä polut lyhyemmäksi. Kotoutuminen on niin hidasta, kun ihmiset istuvat luokkahuoneessa opettelemassa kieltä, hän jatkaa.

OECD:n mukaan uralilaiset juuret tekevät suomen kielestä maahanmuuttajille erityisen vaikean oppia. Kielimuurihankaluuksien ohella OECD:n raportissa kotouttamisen ongelmiksi Suomessa katsotaan muun muassa naismaahanmuuttajien heikko asema.

Viiden vuoden sisällä maahan saapumisesta naismaahanmuuttajien työllisyysaste on jopa 40 prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa syntyneillä naisilla. Ero on lähes kaksinkertainen verrattuna miespuolisiin maahanmuuttajiin.

Tilanne on OECD:n mukaan vielä heikompi niillä maahanmuuttajanaisilla, joilla on lapsia.