OECD:n vertailu: Koulutuksesta hyötyvät muita vähemmän naiset ja maahanmuuttajat

Kaikki eivät hyödy koulutuksesta samassa määrin, vaikka koulutustaso on noussut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, ilmenee Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuosittaisesta koulutusjärjestelmiä vertailevasta Education at a Glance -julkaisusta. Raportin tuloksista kertoi Suomessa muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suomessa naiset ja ulkomailla syntyneet ansaitsevat selvästi vähemmän kuin samantasoisesti koulutetut miehet ja Suomessa syntyneet. Vertailun mukaan naiset ansaitsevat vain noin 77 prosenttia siitä, mitä samantasoisesti koulutetut miehet ansaitsevat. Puolestaan ulkomailla syntyneet ansaitsivat vähemmän kuin Suomessa syntyneet samantasoisesti koulutetut 25–64-vuotiaat. Esimerkiksi ulkomailla syntyneet korkeakoulutetut ansaitsivat noin 24 prosenttia vähemmän kuin Suomessa syntyneet.

Koulutuksen kokonaisrahoitus hieman keskiarvon yläpuolella

Vertailusta ilmenee myös muun muassa, että Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa bruttokansantuotteeseen, opetusministeriö kertoo. Enemmän julkista rahaa koulutukseen käyttää Norja. Koulutuksen kokonaisrahoitus on Suomessa hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolella eli 5,7 prosenttia BKT:sta. Keskiarvo on viisi prosenttia. Opetusministeriön mukaan ero sijoituksissa selittyy sillä, että yksityisen koulutusrahoituksen määrä on Suomessa OECD-maiden pienin.

Julkaisun tiedot koskevat vuosia 2015–2017. OECD:n vuosittainen EAG-raportti kuvaa 34 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutuksen tilaa. Tämän vuoden raportin erityisteemana on yhdenvertaisuus.