Oikeus pui vainoamissyytettä: perheen mukaan naapuri huuteli, kiroili ja suihkutti myrkkyä

Keski-Suomen käräjäoikeus on käsitellyt vainoamissyytettä, joka nostettiin vuonna 1980 syntynyttä naista vastaan.

Samassa jyväskyläläisessä rivitaloyhtiössä asuneen pariskunnan mukaan nainen kuvasi useasti pariskuntaa ja heidän lapsiaan, kun nämä pelasivat sählyä taloyhtiön pihamaalla, huusi ja kiroili perheelle sekä uhkaili näitä poliisille soittamisella, jos pelaaminen ei lopu. Äidille syntyi myös tunne, että kun hän kävi iltaisin polttamassa takapihallaan tupakan, naapuri avasi silloin tällöin oman takaovensa ja suihkutti ulos hyönteismyrkkyä.

Väitetyt tapaukset sattuivat vuosina 2014–2016. Perheen mukaan naisen toiminta aiheutti heissä pelkoa ja ahdistusta ja joudutti perheen muuttoa pois alueelta.

Naapurien välit olivat muutenkin kireät: perhe teki naapurin naisesta rikosilmoituksia ja tämä puolestaan perheestä lastensuojeluilmoituksia.

Nainen kiisti vainoamisen

Nainen kiisti häiriköinnin, kuvaamisen ja hyönteismyrkyn suihkuttamisen. Hänen mukaansa ei ollut mahdollista, että hän olisi edes ollut Jyväskylässä siten kuin perhe väitti, sillä hän opiskeli Joensuussa suurimman osan ajasta syksystä 2014 lähtien.

Käräjäoikeuden mukaan pariskunnan kertomukset epäasiallisesta kielenkäytöstä, poliiseilla uhkailusta ja kuvaamisesta olivat uskottavia.

Kertomusta tuki esimerkiksi se, että myös perheenisän veli oli kohdannut naisen pelattuaan pariskunnan lapsen kanssa sählyä pihamaalla pääsiäisen aikaan. Nainen oli hänen mukaansa avannut oven, uhkaillut poliiseilla ja käskenyt heitä menemään puistoon pelaamaan, jotta saisi viettää rauhassa Jeesuksen ylösnousemisen päivää.

Naisen puolison kertomuksesta puolestaan ilmeni, että nainen oli ollut Jyväskylässä enemmän kuin oli väittänyt.

Sen sijaan pariskunnan väite hyönteismyrkyn suihkuttamisesta jäi näyttämättä toteen.

Tekokertojen vähäisyys kaatoi syytteen

Oikeuden mukaan syytetyllä oli oikeus ilmoittaa perheelle kokemastaan metelistä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kiroilu, huutaminen, kuvaaminen, nimittely ja toistuva poliiseilla uhkailu olisivat hyväksyttäviä tekoja.

Oikeus kuitenkin katsoi, että syytteessä kuvattuja tapauksia sattui vain muutama vuonna 2014, yksi vuonna 2015 ja yksi vuonna 2016. Koska tekokertoja oli vähän, naisen menettely ei oikeuden mukaan täyttänyt vainoamisen tunnusmerkistöä.

Syytteen hylkäämisen vuoksi myös pariskunnan vaatimukset 6 000 euron kärsimyskorvauksista ja 4 650 euron oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin.

Vainoaminen on ollut rikos vuoden 2014 alusta lähtien.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .