Oikeuskansleri: Kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin vastattava määräajassa

Selvityksen mukaan merkittävä osa kirjallisten kysymysten vastauksista on viime vuosina annettu myöhässä.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää erittäin huolestuttavana, että vastaukset kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin myöhästelevät.

Oikeuskanslerin selvityksen mukaan merkittävä osa kirjallisten kysymysten vastauksista on viime vuosina annettu myöhässä.

Jonkka huomauttaa, että kirjalliset kysymykset ovat demokratian toteutumisen kannalta merkittävä työkalu. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta, ja eduskunnalla taas on oikeus saada tarvitsemansa tieto hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toiminnasta, Jonkka toteaa ratkaisussaan.

– Ottaen huomioon, että vastaukset kysymyksiin jaetaan kaikille kansanedustajille, on kyse koko eduskunnan tiedonsaantioikeudesta.

Kirjallinen kysymys on kansanedustajan ministerille tekemä selvityspyyntö. Lain mukaan määräaika on 21 päivää, eli noin 15 työpäivää.

Myöhässä 206 ja ajallaan 178

Vuonna 2014 kirjallisiin kysymyksiin annettiin 813 vastausta ajallaan ja 442 vastausta myöhässä. Vuonna 2015 yhteensä 178 vastausta tuli ajallaan ja 206 myöhästyi. Toissa vuonna uutta tilastointia ei tehty alkuvuoden jälkeen. Viime vuoden valtiopäivillä oli selvityksen antamiseen mennessä tehty 545 kirjallista kysymystä.

Tilastoinnissa ei ole eritelty sitä, mihin ministeriöihin myöhästymiset ovat keskittyneet.

Kysymysten määrä vaihtelee hallinnonaloittain. Toissa vuonna eniten kysymyksiä esitettiin sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.

Jonkan mielestä kirjallisiin kysymyksiin annettavien vastausten käytäntöjä pitäisi selvittää, jotta vastaukset annettaisiin määräajassa. Jonkka myöntää, että määräaika on varsin lyhyt, kun ottaa huomioon vastaamisen vaatimat eri vaiheet.

Osa kirjallisista kysymyksistä esimerkiksi sisältää useamman kuin yhden kysymyksen. Lisäksi osa vastauksista edellyttää useamman ministeriön yhteistyötä.