Oikeusoppineet vastaavat ministerille: Tyttöjen silpomista ei tarvitse kirjata rikoslakiin

Perheministeri Annika Saarikko esitti toimenpiteen kieltämistä erillislailla.

Rikosoikeuden asiantuntijat eivät pidä tarpeellisena tyttöjen ympärileikkauksen erillistä kriminalisointia rikoslaissa.

– Rikoslain erillissääntelyyn ei ole tarvetta eikä se toisi asiaan mitään uutta. Törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistö kattaa ilmiön riittävästi, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa Uutissuomalaiselle.

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta on samoilla linjoilla.

– Tyttöjen ympärileikkauksesta ei ole välttämätöntä säätää erikseen rikoslaissa.

Laissa ei ole mainintaa tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Korkein oikeus (KKO) kuitenkin linjasi vuonna 2008, että toimenpiteessä on kyse törkeästä pahoinpitelystä. Myös tyttöjen vienti ulkomaille silvottavaksi luokitellaan rikokseksi.

Leikattavaksi ulkomaille

Keskustelu asiasta nousi jälleen esiin, kun Fenix Helsinki -järjestön selvityksessä kävi ilmi, että Suomessa syntyneitä tyttöjä on viety ympärileikattavaksi ulkomaille.

Elokuussa perheministeri Annika Saarikko (kesk.) esitti harkittavaksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kieltämistä erillisellä lailla.

Ministerin ehdotusta kertoi kannattavansa muun muassa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopistosta toteaa, että lähtökohtaisesti tulisi välttää erilliskriminalisointeja, jotka eivät tuo tarkennusta rangaistavan käyttäytymisen alaan. Hänen mielestään joissakin tapauksissa ne ovat kuitenkin paikallaan.

– Ne voisivat korostaa teon paheksuttavuutta ja ilmaisevat aiempaa täsmällisemmin, mikä on rikoslaissa kiellettyä.

Sen sijaan poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kaipaavat oikeusoppineiden mielestä asiaa selkiyttävän lain. Poikien ympärileikkaus kuuluu moneen uskontoon ja kulttuuriin.

– Selvintä olisi säätää asiaa koskeva laki Ruotsin mallin mukaan, Melander sanoo.

Tapani yhdistäisi samaan lakiin sekä tyttöjen että poikien leikkaukset.

– Tyttöjen ympärileikkauksiin tulisi ehdoton kielto. Lain valmistelutyössä voitaisiin myös arvioida huolellisesti, miten pitäisi suhtautua ei-lääketieteellisessä tarkoituksessa tehtyihin poikien ympärileikkauksiin.

Tolvanen toteaa omana kantanaan, ettei poikienkaan ympärileikkaus tulisi olla sallittua ”kulttuurisista” syistä.

Hänen mielestään erillinen ympärileikkauslaki, joka koskisi poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia, olisi kuitenkin vaikea toteuttaa.

– Tietysti voitaisiin säätää, että ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttuminen olisi sallittua vain lääketieteellisistä syistä.

Tolvanen kuitenkin huomauttaa, että poikien ympärileikkauksen kieltäminen voisi viedä leikkauksia ammattitaidottomien ”puoskareiden” tehtäväksi.

KKO:lta ennakkopäätöksiä

Korkein oikeus on linjannut myös poikien ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista ratkaisuissaan vuosina 2008 sekä 2016.

Tolvasen ja Melanderin mielestä KKO:n linjaukset ovat selkeyttäneet asiaa. Sen sijaan Tapani toteaa, etteivät päätökset ohjaa riittävällä tavalla sallitun ja kielletyn menettelyn rajanvetoa.

Vuonna 2008 KKO katsoi, ettei 4,5 vuotiaan pojan äiti syyllistynyt pahoinpitelyyn, kun hän palkkasi lääkärin tekemään pojalleen ympärileikkauksen.

Viime vuonna kahdessa ratkaisussaan KKO hylkäsi leikkauksen tekijän syytteen, vaikka toisessa tapauksessa tekijä ei ollut lääkäri.

Ensimmäisessä tapauksessa leikkauksen kohteena olivat 7- ja 12-vuotiaat pojat. Toisessa tapauksessa leikattava oli neljän kuukauden ikäinen.

Toisessa tapauksessa poikansa ympärileikkauttanut isä sai sakot, koska hän oli teettänyt toimenpiteen pojan äidin tahdon vastaisesti.