Omakannassa uusittu jo 100 000 reseptiä

Vajaat kaksi kuukautta voimassa ollut sähköisen reseptin uusimismahdollisuus on otettu innolla vastaan internetissä toimivassa Kelan Omakanta-palvelussa. Tähän mennessä reseptin uusimispyyntöjä on lähetetty noin 100 000 kertaa.

– Palvelu toimii ilmeisen hyvin, sillä kielteistä palautetta emme ole siitä saaneet, kertoo viestinnän asiantuntija Pirjo Ikävalko Kelalta.

Kansalainen on voinut lähettää itse sähköisen reseptin uusimispyynnön Omakannasta terveydenhuoltoon 19. marraskuuta 2015 lähtien. Resepti luvataan uusia kahdeksan vuorokauden kuluessa ja asiakas saa tiedon uusimisesta tekstiviestillä, mikäli hän on antanut Omakantaan puhelinnumeronsa.

Sen jälkeen lääkkeet voi käydä ostamassa normaaliin tapaan apteekista.

Reseptit uusitaan ensisijaisesti tilaajan omassa terveydenhuollossa. Palvelu ehdottaakin, että uusimispyynnön ottaa vastaan se terveydenhuollon yksikkö tai toimija, joka on määrännyt reseptin.

Palvelu ei kuitenkaan ole vielä kattava, sillä iso osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista on ilmoittanut, että he eivät uusi reseptejä Omakannassa. Syynä on raha.

– Yksityiset toimijat haluavat luonnollisesti korvauksen reseptin kirjoittamisesta. Parhaillaan neuvotellaan, kuinka asia käytännössä voitaisiin järjestää.

Tällä hetkellä palvelussa on mukana kaikki julkisen sektorin perusterveydenhuollon yksiköt. Yksityisellä terveysasemalla määrätyn reseptin voikin lähettää Omakannassa uusittavaksi jollekin julkisen puolen terveysasemalle.

– Tällaisessa tapauksessa reseptin uusinta ei kuitenkaan aina onnistu. Julkisen puolen lääkäri ei välttämättä suostu potilasta näkemättä uusimaan reseptiä, joka on alunperin kirjoitettu yksityisellä sektorilla. Jos näin käy, niin asiakkaan on mentävä uudelleen vastaanotolle tai hän voi käydä uusimassa reseptin apteekissa, jossa se on yleensä maksullista, Pirjo Ikävalko toteaa.

Kaikki reseptit muuttuvat ensi vuoden alussa sähköisiksi, sillä paperireseptejä saa kirjoittaa lain mukaan enää kuluvan vuoden ajan. Jo nykyisin sähköisten reseptien osuus on yli 90 prosenttia.

Kanta-palveluihin voi tallentaa myös hoito- ja elinluovutustahdon. Hoitotahdossa kansalainen voi antaa toiveita tai määräyksiä, jotka koskevat hänen hoitamistaan. Elinluovutustahdossa taas kerrotaan, saako ihmisen elimiä käyttää kuoleman jälkeen.

Tahdonilmaisut tallentuvat Potilastiedon arkistoon, mutta ne eivät vielä välity kaikkialle terveydenhuoltoon. Omakanta kehottaakin tulostamaan tahdonilmaisun paperille ja viemään sen terveysasemalle.

– Näin kannattaa tehdä, mutta tiedot tallentuvat joka tapauksessa Potilastiedon arkistoon. Se tulee ottaa käyttöön kaikkialla terveydenhuollossa tämän vuoden aikana. Sen jälkeen hoito- ja elinluovutustahtoilmoitukset näkyvät tietokoneilla kaikissa terveydenhuollon yksiköissä, Pirjo Ikävalko selvittää.

Omakannassa annetut resepti- tai potilastietoja koskevat suostumukset ja kiellot sen sijaan välittyvät jo laajasti terveydenhuoltoon. Suostumusta toivotaan, koska tällöin hoitohenkilökunta saa helposti tarvitsemiaan tietoja hoitoa varten.

– Lähes kaikki käyttäjät ovat antaneet suostumuksen tietojensa katsomiseen häntä hoitaville henkilöille. Kieltoja on annettu hyvin vähän. Ne koskevat esimerkiksi abortteja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.