"On pelolla odotettu, milloin Suomi joutuu tähän kastiin" – Suomi rikkoi ihmisoikeussopimuksen ydinartiklaa ensimmäistä kertaa

Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklat kaksi ja kolme ovat ehdottomia ja kriisioloissakin poikkeamattomia oikeuksia, toteaa kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) katsoi torstaina päätöksessään, että Suomi rikkoi näitä ihmisoikeussopimuksen ydinpykäliä karkottaessaan irakilaismiehen vuonna 2017. Mies ammuttiin Bagdadissa pian palautuksen jälkeen. Jutun vei EIT:hen hänen tyttärensä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen on katsottu rikkovan artiklaa kaksi, joka turvaa jokaiselle ihmiselle oikeuden elämään. Kolmas artikla kieltää kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.

–  Pelolla on sitä odotettu, milloin Suomi joutuu siihen kastiin, jossa näiden pykälien loukkaus todetaan. Meillähän on systemaattisesti viime vuosina ja erityisesti Sipilän hallituksen aikana heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa niin, että valitusaikoja on lyhennetty, oikeutta avustajaan on rajoitettu tutkinnan alkuvaiheessa ja avustajien korvauksia on karsittu, Scheinin sanoo.

Tapauksessa puolisotilaallisiin shiiajoukkoihin osallistuvia virkamiehiä työkseen tutkinut sunniarabitaustainen mies ja hänen perheensä olivat joutuneet hyökkäysten kohteeksi Irakissa, ja he pakenivat Suomeen. Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus eivät EIT:n mukaan ottaneet miehen taustaan liittyviä riskejä ja aiempia tapahtumia riittävästi huomioon kielteisen turvapaikkapäätöksen antaessaan. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi täytäntöönpanokieltohakemuksen eikä myöntänyt miehelle valituslupaa.

EIT katsoi, että viranomaiset olivat tai niiden olisi tullut olla tietoisia niistä tosiseikoista, jotka viittasivat siihen, että mies saattaisi altistua hengenvaaralle tai voisi olla vaarassa tulla kaltoin kohdelluksi palattuaan Irakiin.

Suomen esitettävä selvitys

Professori Scheinin kohdistaa moitteen lainsäätäjään, mutta myös tapauksen käsitelleisiin tuomioistuimiin. Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus kun eivät kumpikaan järjestäneet suullista käsittelyä palautetun miehen tapauksessa. Hänen mukaansa tapauksessa näkyy se, että hallinto-oikeuden päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia, ellei korkein hallinto-oikeus erikseen keskeytä täytäntöönpanoa.

–  Kyllä tässä on viety Suomen lainsäädäntö sellaiseen jamaan, jossa riskejä on otettu ja riskit hyväksytty tietoisesti.

Scheininin mukaan seuraava askel on, että Suomi joutuu selvittämään Euroopan neuvoston ministerikomitealle, että mitä lakeja muutetaan vastaavien loukkauksien estämiseksi tulevaisuudessa.

–  Suomen pitää vakuuttaa ministerikomitea siitä, että lakeja on sillä tavalla muutettu, että vastaavaa ei enää tapahdu, Scheinin sanoo.

Asianajaja vertaa hoitovirheeseen: Väärä diagnoosi ja ihminen kuolee

Ihmisoikeusasioihin erikoistunut asianajaja Markku Fredman katsoo, että irakilaismiehen tapauksessa voisi olla syytä epäillä kuolemantuottamusta, sillä EIT:n mukaan kahta aiempaa hengenvaarallista tilannetta ei ollut otettu riittävästi huomioon. Hänen mukaansa turvapaikasta vastanneiden viranomaisten toiminta vertautuu asiassa hoitovirheeseen lääkärin vastaanotolla.

–  Ihminen hakeutuu turvapaikkapuhutteluun ja kertoo, mitä on tapahtunut. Sitten tehdään väärä diagnoosi ja ihminen kuolee. En tiedä, ketkä tähän päätöksentekoon ovat osallistuneet, onko esimerkiksi haastattelijoilla jotain tekemistä päätöksen kanssa, Fredman sanoo STT:lle.

–  Kaikki tarvittava tieto on ollut asian oikeaan hoitamiseen, mutta ainoa oikea ratkaisu jätettiin tekemättä ja sen seurauksena ihminen menetti henkensä.

Fredman vertaa tapausta korkeimman oikeuden (KKO) tuoreeseen päätökseen. Siinä lääkäriä syytettiin kuolemantuottamuksesta, sillä tämä ei ollut toiminut potilaan auttamiseksi, vaikka tarvittava tieto oli olemassa. KKO päätyi hylkäämään kuolemantuottamussyytteen ja tuomitsemaan virkavelvollisuuden rikkomisesta, sillä potilas olisi oikeuden mukaan todennäköisesti kuollut joka tapauksessa.

Sisäministeri on ottanut asian esiin ministeriössä

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää EIT:n päätöstä erittäin painavana.

Ohisalon mukaan on erittäin vakavaa, että oikeusvaltio ei ole onnistunut suojelemaan kaikkein tärkeimmän oikeuden eli elämän turvaamista. Ohisalo sanoo, että asia on otettu esiin ministeriössä, ja se aikoo selvittää, ettei vastaavaa enää tapahtuisi.

–  Olen ottanut asian välittömästi esiin ministeriössä, ja selvitämme huolella sen, miten voimme varmistaa, ettei tällaista enää tapahtuisi, Ohisalo sanoo medialle lähettämässään tiedotteessa.

Risikon mukaan Maahanmuuttovirasto ja oikeusasteet pyrkineet tarkkaan harkittuun päätökseen

Vuonna 2017 sisäministerinä toiminut Paula Risikko (kok.) sanoo, että hänen ollessaan ministerinä tapaus käytiin läpi ja sitä selvitettiin. Scheininin kritiikkiin Risikko vastaa sanomalla, että edellisellä hallituskaudella lisättiin sekä Maahanmuuttoviraston resursseja että resursseja oikeusapuun.

Risikon mukaan on vaikea arvioida sitä, mitä olisi voinut tehdä toisin, sillä miehen kuolemaan johtaneista syistä ei ole tarkkaa tietoa.

Risikon mukaan Maahanmuuttovirasto ja oikeusasteet ovat pyrkineet laadukkaaseen ja tarkkaan harkittuun päätökseen.

–  Paljon silloin keskustelin eri oikeuslaitosten ja Migrin edustajien kanssa. Heillä on monenlaisia toimia, joilla he selvittävät, millainen tilanne on paluumaassa ja pyrkivät löytämään ratkaisuita. Jos esimerkiksi tietylle alueelle ei voi palata, voidaanko palauttaa jollekin muulle alueelle.

Henrikssonin mukaan nyt katsotaan, onko jotain opittavaa

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) uskoo, että jokaisessa hallintotuomioistuimessa ja myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa tullaan lukemaan tuomio hyvin tarkasti läpi ja EIT:n päätöksillä on vaikutusta Suomen lainkäyttöön.

–  Meillä on riippumaton tuomioistuinlaitos, jonka tehtävänä on noudattaa Suomen lakia mutta myös kansainvälisiä sopimuksia ja ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannanotot, Henriksson sanoi eduskunnassa.

Henriksson ei ota kantaa siihen, tulevatko kantelut päätöksen myötä lisääntymään. Henriksson sanoo, että tapaus katsotaan läpi ja katsotaan, onko siitä jotain opittavaa.

Palautettu mies oli Irakin sisäministeriön tutkija

Irakissa ammuttu mies oli palvellut majurina Saddam Husseinin hallinnon alla vuoteen 2002 ja päätyi hallinnon kaatumisen jälkeen töihin amerikkalaisfirmaan ja Irakin sisäministeriöön.

Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n valtuutusta joukkotuhoaseväitteiden varjolla, ja Saddam syrjäytettiin vallasta maaliskuussa 2003. Shiiamuslimeja ja kurdeja piinannut diktaattori hirtettiin joulukuussa 2006.

Sisäministeriössä mies tutki EIT:n mukaan työkseen korruptiota ja ihmisoikeusrikkomuksia. Usein tutkintojen kohteena oli virkamiehiä, jotka osallistuivat puolisotilaallisiin shiiaryhmiin. Tyttären hakemuksen mukaan miehellä oli myös erimielisyyksiä väitetysti sotilaalliseen shiiajärjestöön kuuluneen kollegansa kanssa. Tyttären mukaan kollega oli hyökännyt miehen kimppuun. Sen jälkeen mies yritettiin ampua, perheen autossa räjähti pommi ja perheen tytär yritettiin siepata.

Kun shiialaiset järjestöt alkoivat saada yhä enemmän jalansijaa Irakissa, miehen työstä tuli vaarallisempaa. Perhe saapui Suomeen syyskuussa 2015, ja isä haki kansainvälistä suojelua.

Suomen valtion mukaan Maahanmuuttovirasto katsoi päätöksessään, että väkivaltaisilla tapahtumilla ennen miehen Suomeen tuloa ei välttämättä ollut mitään tekemistä miehen henkilökohtaisten ominaisuuksien tai taustan kanssa. Hallinto-oikeus taas totesi, että väkivallanteot olivat mahdollisesti seurausta yleisestä huonosta turvallisuustilanteesta Irakissa.

Kun miehen tytär vei tapauksen EIT:hen, Suomen valtio pysyi viranomaisten kannalla. Valtio totesi EIT:lle, ettei ihmisoikeusloukkausta tapahtunut vaan viranomaiset ottivat huomioon kaiken tarpeellisen tiedon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.